Parkkipaikkatokon Pateniemenmestaruuskilpailut

Tänään olisi ollut agility, mutta itselläni on hermot melko kireällä lähestyvän tuomiopäivän takia (biologia yo) joten jätin treeningit suosiolla väliin. Luin illan huippukiinnostavaa ihmisen biologiaa, enimmäkseen aisteja ja lymfaattista järjestelmää, kun Arttu kävelytti kiltisti koirat.
Iltalenkille lähdettiin kuitenkin yhdessä ja samalla käytiin tekemässä parkkipaikkatokot.
Palkkana molemmille oli raksuja sekä käpy, josta kateusharjoittelun avulla myös Hilda innostui suuresti.

Hildan kateuden herättelyksi tein siis ensin Dinon kanssa. Pennelin keskittymyskyky oli jossain syvällä nollan alapuolella, joten tehtiin vain nopeita maahanmenoja käpypalkalla ja kovalla saalisvietillä, ja sen jälkeen siirryttiin vasta rauhallisempiin hommiin. Tälläkertaa pysyi paikallaistumisessa hyvin, kun kävin välillä palkkaamassa, eikä edes näyttänyt siltä että aikoisi häipyä.
Sitten päätin, että kun hyvin pysyy niin otanpa kerran luokse. Ja mitä tekee Dino ! Juoksee täysillä Artun ja Hilda luokse asenteella LEIKITÄÄNLEIKITÄÄNLEIKITÄÄN. Tuli kuitenkin toisesta käskystäni äkkiä takaisin hyvin nöyränä. Otetiin luoksetulo uudelleen, toimi hyvin, joten palkkasin kävyllä.
Loppuun vielä remmissä pikkupätkä seuraamista niin, että käveltiin Arttua ja Hildaa kohti. Kokeilin, että tippuuko kontakti jos mennään Arttua kohti, mutta ei tippunut. Nami ja sitten vapautus Artun luokse leikkimään.

Päivän ehdoton yllättäjä, voittaja ja kaikkien palkintojen ehdoton saaja oli kuitenkin rva Hilda. Kateustreeni ja parin päivän totaalitauko olivat tehneet tehtävänsä ja H suoritti peräkkäin peräti KAKSI kokonaista noutoa. Hetken meinasin alkaa ilosta itkemään, mutta sitten ryhdistäydyin ja muistin myös palkata ruhtinaallisesti. Ja mikä ihaninta, Hilda vaan odotteli, että koska taas kapula lentää! Lähti kapulalle laukaten, teki pienen myyrähypyn (mikä meillä on positiivista, että tuo noutaa iloisesti) ja palautti nopeasti ravaten. Palautus ei ole vielä tiivis, eikä H istu edessä mitenkään suorassa, mutta kuitenkin. Nyt se sentään noutaa.
Sitten otin liikkeestä seisomaanjäämisen, taas osasi.
Sitten luoksetulo ilman stoppia, ok.
Luoksetulo stopin kanssa ja JEE toinen voitto Hildalle; ei liukunut. Pysähtyi heti, joten heitin sen aiemmin mainitsemani kävyn Hildan taakse. Palkkaantui sillä ja heitteli sitä, mikä on ihme, mutta tuli kyllä sitten hakemaan namiakin. Tähän oli kuitenkin hienoa lopettaa, Hildan kolmoisvoittoon. Nouto, stoppi ja leikki.

Niin kovasti tekisi mieli jo kokeeseen sen kanssa, mutta kai ne kaukot täytyisi vielä opettaa kunnollisiksi ilman takapalkkaakin. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa ja taas sain uutta fiilistä treenata tuota tokoa. Jeee. Videollekin näitä juttuja pitäisi saada, harmi vaan kun me käydään aina niin myöhään illasta ettei videota oikein saa !

Nyt kuitenkin nukkumaan, että jaksan huomisen elää kirjastolla nukleotidinukleotidi kiinni nenässäni...

Tokoja ja aiemmin luvattuja videoita

Noniin, tokon suhteen onkin ollut hiljaista, mutta nyt on aika startata uudelleen ! Nimittäin ihan huippua, meidän ikkunasta näkyy kuin tokokentäksi tarkoitettu paikka. Yötäpäivää valaistu seurakuntatalon parkkipaikka, jossa ei ikinä liiku ketään.
Tänään käytiin sitten iltalenkin jälkitunnelmissa tekemässä tokoja.
Hilda sai tehdä luoksetuloa, stopilla ja ilman. Stoppi liukuu, mutta pysähtyy kuitenkin. Lyhemmältä matkalta paremmin.
Liikkeestä seisomista, ja voi luoja en tajua !! Se on niiin hieno ja terävä treenatessa, miten ihmeessä me voidaan joka ikisessä kokeessa sössiä kyseinen liike. Aivan uskomatonta.
Sitten tehtiin vielä kaukoja, matkaa ehkä 3-4 metriä, ilman turvaliinaa ja takapalkkaa. Kappas, muuten hyvät, mutta tälläkertaa m-i vaihto valui aivan törkeästi. Palataan tässä ilmeisesti takapalkkaan tai turvaliinaan, eihän tästä muuten mitään tule. Kivaa kuitenkin että Hilda teki mielellään ja heilutti kuulemma häntää aina kun kuuli käskyn. Innokkuudesta huolimatta malttoi seurata hyvässä paikassa ja kuunnella käskyt tarkasti.

Dinon kanssa tehtiin myös luoksetuloja. Se on nyt keksinyt, että paikalla istuessa voi hyvin nuuskia maata kunhan pysyy istuallaan. Teki tätä jo keskiviikon agissa ja nyt jatkui. Jouduin palkkailemaan istumiseen aika monta kertaa ennakoinnin välttämiseksi, joten hyvin pysyi ja nuuskiminenkin jäi kun sai nameja. Itse luoksetulot nopeita, selvästikään se ei ole varma pitäisikö tulla eteen vai sivulle. Dinolle tulee siis sama kuin Hildalle että tule-käskyllä eteen ja tänne-käskyllä suoraan sivulle. Näitä pitää molempia alkaa hiomaan erikseen, tokossa saa minun puolestani tulla suoraan sivulle.
Sitten tehtiin vielä nopeita maahanmenoja lumipallopalkalla, eli juoksin ja pompin koiran kanssa, sitten maahan-käsky ja vapaalla lumipallo lentää. Hyvin nopeaan tippui maahan, ekalla yritti pompata myös yhtä nopeaan ylös, mutta muuten ei ennakoinut. Hienoa.
Lopuksi laskettiin vielä tytöt leikkimään irtaalleen, tai Dino leikkimään ja Hilda vaan juoksentelemaan onnellista spanielihölkkää. Ja niin tosiaan, Hildan tassupipi on parantunut jo niin hyvin, että uskaltaa hyvin lenkkeillä ilman tossua. Tassujen rasvaamista on toki pakko jatkaa niin kauan kuin pakkasia riittää.
Tänään käytiin myös meren jäällä lenkillä, tässä video alkuviikolta samasta paikasta;

Ja sitten keskiviikkoiset Dinon agileffat selostuksineen;

Alkuun otettiin ihan vain putkea namille, koska samalla radalla oli häiriönä paljon muitakin koira. Dino ei juuri reagoinut toisiin.

Sitten puomia muutama kerta, annoin nyt mennä kontaktit ravaten, mutta varmaan pakko alkaa opettaa se pysähtymään kunnolla. Yhden alastulon hyppäsi yli. Ei Hildan kanssa vain ikinä ole kontaktiongelmia ollut, koska se on pieni ja hidas, eikä ikinä loiki jos ei ole aivan pakko. No, Dinolle täytyy ihan tosissaan opettaa, mikä se semmoinen kontakti on.

Sitten otettiin muutama takaakiertoharjoitus. Ensimmäisessä koira namirasialle ja toisessa tyhjä rasia huijauksena edessä -> koira tässä-käskyllä käteen kiinni. Muutenkin Dinon kanssa pitäisi agissa alkaa enemmän kiinnittää huomiota siihen, että saisin sen vauhdista hyvin haltuun tai jopa ihan kunnolla käteen kiinni. Yhtään liikaa se ei ainakaan käsissä roiku, vaikka aidoille ei tajuakaan vielä irrota. Tämä olisi melko olennaista varsinkin nyt, kun treenataan niin että samalla kentällä on muita. Ja toki myös silmälläpitäen sitä että Dinosta tulee (minun mittapuullani) iso ja nopea koira, jolloin haluan sen olevan radalla hyvin hanskassa.

Loppuun vielä pätkä Dinon leikkimisestä, sen keskittyminen vinkuleluun on parantunut hallilla jo huomattavasti, eikä tässäkään tunnu välittävän, vaikka toinen koira menee rataa aivan vieressä. Hyvä D !

Lisäksi Dino oikein vetää jo kun mennään hallille, eikä millään malttaisi tehdä tarpeitaan, kun on niin kiire agiin.

Ei hyvin mee

Hilda alkoi muutama päivä sitten lenkillä ontumaan oikeaa takajalkaansa ja kotona huomasin, että polkuantura oli haljennut aivan kokonaan. Verta ei tosin tullut ennenkuin neiti itse pääsi haavaa vähän maistelemaan. Nyt kuljetaan sitten ulkona pelkästään tassu paketissa ja sukka jalassa (tötteröä ei onneksi tarvita, ei yritä maistella sukan läpi), eikä agilityynkään ole tänään asiaa. Dinon kanssa voisi kyllä mennä, mutta jotenkin ei inspiroi.
Hyviä tassurasvoja saa suositella, Hildalla on kaikista mömmöistä huolimatta niin kuivat ja herkät anturat!

EDIT;: Inspiroi sittenkin ja käytiin Dinon kanssa tekemässä puolen tunnin lyhyt agikeikka. Unohdin hetkeksi jo koko agin ja ruokin koiran ennen treenejä (tyhmä minä!!) joten namit eivät maistuneet aivan yhtä hyvin kuin aiemmin. Vinkulelulla kuitenkin sain palkattua hyvin ja vihdoin Dino jaksoi taistella lelusta häiriintymättä toisista koirista. Edistystä !
Keinua ja puomia tehtiin ekaa kertaa saman treenin aikana, eli hiljalleen pitäisi koiran alkaa nekin erottaa. Ainakin puomin alastulolle on pakko opettaa pysähtyminen tai 2on2off kontakti, koska siitä loikkasi aluksi yli. Tein sitten remmissä ja vaadin katsekontaktia ja seisomista kontaktilla, tämä ok.

Putki-aita-systeemiä tehtiin namirasialla ja lelulla. Lähtöön jäi kivasti, mutta ei irronnut lelulla kun oli niin kovasti käsissä kiinni. Namirasialla ok. Tästä videoita kunhan Arttu laittaa ne juutuupiin ! Edittiä luvassa siis vielä ;)

Uusissa maisemissa

Huh, muutto alkaa olla jokseenkin paketissa ja suurin osa laatikoista purettu. Uusi asunto on ihana ja tilava. Pihapiirissä on paljon koiria, joitten kanssa D haluaisi leikkiä ja jotka H haluaisi tappaa... Uusista lenkkimaastoista rakkaaksi on muodostunut jo nyt meren jää, missä käytiin eilen ja tänään. Koirat nauttii vapaana juoksemisesta ja minä auringosta :)
Eilen käytiin flegmaattisten vanhuskoirien eli Ressun ja Hildan kanssa jäällä, mutta siitä ei ole kuvia, koska mitään kuvauslaitetta ei sattunut mukaan. Tämä harmi, sillä sää oli mahtava ja samalla olisi voinut ottaa todistusaineistoa siitä, että Hilda ei yritä tappaa toista koiraa, jos se on kohtelias ja pehmeä uros. Hyvin tulivat toimeen, kun kumpikaan ei pöhissyt, mutta ei halunnut leikkiäkään. Kyllä ne vähän muka juoksivat yhdessä, varmaan vaan että minulle ja Nooralle näyttäisi, että niillä on kivaa.
Sillävälin kun flegut olivat jäällä, Arttu oli käynyt Dinon kanssa patelan hurjassa keskustassa tekemässä ohitusharjoituksia. Dino oli ollut aivan kiltti.
Aiemmin eilen yritettiin saada Dinosta 7kk pönötyskuvat, huonolla menestyksellä;

7kk naama

Dino 7kk

Sillä on kaula, toisin kuin äitillään.

Hilda 6v, ainoa kuva missä häntä on hyvin selkälinjan alapuolella

Dino on nyt sekä korkeuden että painon puolesta Hildaa isompi.

Tänään käytiin Artun ja molempien neitosten kanssa jäällä, että Dinokin pääsi juoksemaan vapaana. Porukkaa oli enemmän kuin eilen, pilkkijöitä ja moottorikelkkoja, mutta tytöt olivat kohtuullisen kiltisti, niin uskallettiin pitää silti irtaallaan. Arttu otti videota Dinon leikeistä, lisään ne myöhemmin.
Loppuun vielä huonolaatuinen kuva Dinosta, joka on keksinyt uuden asunnon parvekkeen. Se voisi varmaan tähyillä kaiteen välistä ja haukkua pikkulinnuille tuntikausia, jos ei aina kiellettäisi.

Kisaraporttia

Ju, Activella pyörähdettiin Hildan kanssa kahden startin verran tänään, ja ihan hyvin sujui.

Ensin oli agilityrata E, josta aivan tykkäsin. Tulokseksi nolla melko paljolla yliajalla. Kun radalle lähdettiin (uudessa hallissa) Hilda ei tuntunut oikein edes heti tajuavan että nyt agiliidellään ja se oli melko tahkeana. Ei irronnut putkiin ja teki kamalan pitkiä mutkia. En kuitenkaan voinut tässää rääkyä mitenkään kovin kovasti, kun pelkäsin että ottaa paineet minusta. Jossakin A-esteelle mennessään Hilda vasta heräsi ja huomasi, mitä ollaan tekemässä. Aikaa tällä radalla tuhlaantui kamalasti siihen, että minä luulin unohtaneeni radan, vaikka oikeasti en unohtanut. Piti hetkeksi pysähtyä oikein miettimään (hyvä kun en numeroita lukenut) että missä nyt ollaan ja mihin seuraavaksi mennään. Puomilla meni myös aikaa, Hilda on edelleen hyvin epävarma vieraalla puomilla.

Toisena oli hyppyrata F, jota ennen Hilda oli pitkän tovin boksissa nukkumassa. Vire oli heti alkuunsa parempi ja kaikki meni aivan hyvin (ja ihanneaikaan) toisiksi viimeiselle aidalle asti, jossa käänsin Hildaa liian jyrkästi, jolloin pohja luisti ja Hilda kävi kyljellään. Kaatumisesta se paineistui sen verran että viimeinen putki ja hyppy tulltiin todella hitaasti. Myös kepeillä meni turhan kauan aikaa, varmistelin, vaikka Hilda pujotteli aivan hyvin. Tästä siis nolla yliajalla.
Ratapiirrustukset molemmista tulee jos tulee, eli jos joku muu ne jaksaa pirtää, niin kopioin. Tässä kuitenkin video jälkimmäiseltä radalta. Hildan kaatuminen kohdassa 0:47.

Parempi versio youtubessa, blogger pilaa laadun.

Kisapäivästä jäi kuitenkin hyvä mieli, sillä treenikaverimme Emppu ja Saffi nousivat kakkosiin, Redi teki kaksi hienoa rataa (jotka ohjaaja Tiia hyllytti :D) ja Ava kävi uransa ensimmäiset viralliset kisat! 

Erityiskiitos Active Dogsin hyville järjestelyille; digitaalinen reaaliaikainen tulospalvelu ja lämmin sisähalli keräävät tähän aikaan vuodesta paljon niin kilpailijoitakin kuin yleisöäkin! 

Sitten vielä muutama kuva Hildan hyppyradalta. Kuvat (c) Pirkko Riekki, kiitos!

ps. Dino oli ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen yksin kotona pitkän ajan, melkein 5 tuntia, eikä tuhoja ollut tullut ! Hyvä pempula :)

Elämää pahvilaatikkohelvetissä

Pientä tokoa ollaan muka tehty molempien kanssa ja lenkkeilty kovasti, muuten aika menee biologian lukemiseen ja muuttolaatikoitten pakkailuun. Sunnuntaina on Hildan kanssa kaksi starttia Activen kisoissa, agi ja hyppäri.

Tänään Hilda kävi oman ohjausryhmäni kanssa tokoilemassa, koska vain kaksi ohjattavaa oli paikalla. Hilda toimi enimmäkseen häiriökoirana muitten seuruu ja paikallaoloharjoituksissa, mutta teetin sillä myös omia juttuja.  Hyppy tehtiin ensin ALO-malliin, kun piti näyttää ryhmäläisille miten sen käytännössä pitäisi mennä. Ekalla yrittämällä otti häiriöt vieressä seisovasta Rolle-mittelistä (joka haukkui) mutta toisella yrittämällä ok. Sitten yksi AVO-malliin, sekin ihan ok. Hyppyjen lisäksi jääviä, kaikki kolme ihan ok. Miksi ne ei kokeessa onnistu ? 

Ja kaksi pitkää paikallamakuuta, kun neuvoin treenaajia. Hilda oli riemuissaan kun pääsi mukaan.
Kotona tehtiin vielä yksi tunnari, väärät teipillä kiinni lattiassa. Ei haistellut, koska meni summassa ensimmäisenä omalle palikalle..

Dino teki kotona paikallaoloja, luoksetuloa ja seuruuta. Kahteen jälkimmäiseen lelupalkka. Muuten ok, mutta seuruussa hiiltyy edelleen välillä ja pomppiminen alkaa. Uudella seuraa-käskyllä pomppaaminen kuitenkin loppuu. 

Muuten meille kuuluu vain pahvilaatikkoja, eikä kuviakaan ole, mutta tässäpä muutama hauska weheartitistä ;)

ps. Inhottaa kun Oulun seudulla on ihan tooosi paljon kennelyskää liikenteessä ja ne kisat on sunnuntaina. Tietenkään sairaat koirat eivät kisoihin tule, mutta kennelyskä itää melko pitkään, joten esim sairastuneitten kanssa samoissa treeniporukoissa olevatkin saattaa olla sairaita, mutta oireettomia. Yhyy, minä kun en kyseistä tautia tänne haluais. :(

Hölmöhäslä ja pullava(ras) !

Joo, hieno päivä kaiketi.
Minä ja Dino lähdettiin Patelahoodseille lenkkeilemään Nooran ja Ressu-cockerin kanssa, ja Hilda jäi kotiin vahtijahtikoiraksi.
Lenkki meni kivasti ja Dino oli riemuissaan esim. kaikesta, vaikka Ressu ei sen kummemmin alkanutkaan pennun kanssa leikkimään. Matkan varrella kävimme mm. katselemassa tulevaa asuntoamme (<33) ja tulevia lenkkipolkuja, sekä Patelan hurjansuurta keskustaa. Dino olisi halunnut mennä leikkimään joka ikisen lumikolan kanssa (joita kohtasimme monta), joten lopulta luovutin, ja annoin sen kantaa keppiä suussaan loppumatkan. Loppui hölmöily.
Nooran pihalla Dino sai sitten vielä leikkiseurakseen Nupun ja Mustin, jotka olivatkin pennun kanssa huomattavasti rennompia kuin Ressu. Nupun kanssa Dino jopa leikki hieman, mutta Musti oli Dinon mielestä hieman liian suuri, nopea ja pelottava. Dino kuitenkin rauhoittui nopeasti, eikä lopulta vaivautunut väistelemään isompiaan, vaan juoksi mukana ihan innoissaan. Hyvähän se on että vähän enemmän löytyy nöyryyttä ja itsesuojeluvaistoa, kuin esimerkiksi Hildalta tai Myyltä.

Lenkin aikana kotivahtimme Hilda oli vetänyt pullapussin pöydältä alas ja syönyt minun eilenleipomani laskiaispullat... Nyt neitiä sitten hieman turvottaa ja maha on sekaisin. Kohta varmaan silmät vuotaa ja korvat kukkii, mutta ei auta.. Huoh. Arttu kävi sen kanssa kuitenkin suht pitkällä lenkillä ja hyvin jaksoi kävellä, eikä vaikuttanut kuulemma kipeältä. No, trimmaamisen jätin kuitenkin tältä päivää, senverran unista tyttöä etten viitsi pakottaa pönöttämään pöydällä.

Koska kuvia ei taaskaan muuten ole, mainittakoot nyt, että sain perjantaina kunnian olla Sonjan wanhojenpäivän hovikuvaajana ! Tässä hieman materiaalia siitä, laatu tosin on huono, koska nämä on kopioitu facebookista (joka raiskasi laadun) ja sitten vielä kokoa muutettu minun koneella. Oikeasti Sonjan kamera oli huippu laite :)

Hauskaaki oli !

Minun rakkaat ! Miks tämä laatu on tämmönen ?

"sanokaa juustomuikku!"

Back in business ;)

Sonja ja Tiia, ihanat !

Minä ja Sonja, tämän otti Arttu !

"vanhoja akkoja viiksekkäitääää" :D

ps. Hildan hengitys tuoksuu kardemummalle......

ppss. Liian monta päivää olen jo nämä unohtanut, joten NYT, Taikan (Alba) ja Tenniksen (Nadal) ystävänpäivätervehdykset myös kaikille meidän lukijoille;

Tennis 6kk, oikein siistiksi trimmattuna ! Kiitos Tuula.

Ja parson Jekku ja Taika, ihana ystävänpäiväkortti :)

Olkkaritokon MM - meillä on vain voittajia

Joo, kun penkkareista (tai enemmin niistä jatkoista) ja tämän päivän wanhojentansseista on selvitty kunnialla, oli sitten aika vähän tehdä juttuja koirienkin kanssa. Kahden päivän totaalitauko oli tuonut varsinkin Dinoon uutta intoa, mikä esiintyi leluun hyökkimisenä ja haukkumisena, mutta kaikkiaan oikein hyvää työtä molemmat koirat tekivät omassa lajissaan, eli olkkaritokossa.

Hilda aloitti tunnarilla, ensimmäistä kertaa ilman apuja. Aiemmin olen tehnyt niin, että väärät on teipillä kiinni lattiassa ja oma haisee lihapullalle. Tänään sitten tein kahdella kapulalla niin, ettei oma haissut ja vääräkin oli irtaallaan. Haisteli kyllä tarkasti koko ajan ja varmaan partakarvat osuivatkin väärään (minkä sille voi jos naama muistuttaa räjähtänyttä pölyhuiskaa), mutta oma nousi kokonaista kolme kertaa. Ensimmäisellä kerralla annoin koiran katsoa kun oma vietiin väärän viereen, kaksi muuta niin että koira ei nähnyt valmiiksi kumpi on oma. Välimatka lyhyt ja kunnon palautusta en mennyt vaatimaan, vaan palkkasin heti. Tästä muutama videoklippi. Kännylaatua, anteeksi.

Paremmat versiot tuolla youtuben puolella.

Aiemmin tänään Hilda teki noutoa. Palauttaahan se ei osaa kunnolla, mutta tehtiin vain kapulan nostoa. Palautusta ja pitämistä sitten erikseen, se kun tuntuu olevan kovin hankalaa. 

Jälkimmäisen videon lopussa meni käämi kun kaveri tiputti kapulan mun varpaille. Tämän jälkeen käytiin taas keskustelua siitä, voiko kapulaa noinvain tiputtaa. Se ei turvallisuussyistä tullut videolle. Hilda on vaan niin pehmo, ettei sitä voi oikein rankaistakaan tuommoisista virheistä mitenkään, koska se vetää helposti herneen nenään eikä enää koskekaan kapulaan. Nyt olen jättänyt vaan namin antamatta ja namittanut sitten kun pysyy hyvin. Jatkoa seuraa.

Dino teki vain pieniä pätkiä seuraamisia ja paikallaoloa sekä muutaman luoksetulon. Se on nyt alkanut itse ehdottelemaan joka väliin sivulletuloa, joten piti taas muutaman kerran muistuttaa että "tänne" tarkoittaa eteen istumista... Tänään tuli näkyviin se, kuinka tuolla koiralla seuruussa keittää yli jos on lelu mukana, joten nameilla jatketaan vielä ainakin liikkeellelähtöjen hiomista. Muutama video aiheesta;

Tässä sillä keittää yli. Vietiin asia kuitenkin loppuun asti ja tehtiin helpompaa, että jäi hyvä mieli leikistä. Hilda huutaa taustalla kateellisena.

Eipäs muuta tälläerää, toivon että viikonloppuna ehtisin vähän enemmän tehdä myös ulkona treeniä, että saisi parempaa videota tai kuvia :) Tytöt on kyllä kestäneet hienosti pari päivää tämän kiireisen elämäntyylini ja myöhäiset kotiintuloni... 

Harmi ja Riemu agistelee

Olipa taas semmoista pskaa Hildan kanssa agi ettei varsin tosikaan. Ensin koira ei liikkunut ja sitten kun lopulta liikkui niin ei ollut ollenkaan hanskassa.
Putkiin se ei vaan irtoa, aidoille ja keinulle varastaa. Että oikein kivaa kun ilmoitin sen kisoihin.... Voihan toki olla, että nyt olen treenannut sitä agin puolesta hieman liikaa (= 2 kertaa viikkoon) jolloin sen into laskee. Lisäksi olin tehnyt tänään jo tokoa pohjalle, jolloin se aina on enemmän kiinni minussa eikä irtoa sitä vähääkään mitä muulloin.
Medi-aidoilla ei toiminut ollenkaan, ei siinä vaan ole vauhtia kun sen ei ole pakko ottaa vauhtia hyppyjä varten. Maksina meni sitten paremmin, jolloin ei ollut niin hyvin hanskassa ja valitsi väärän putken pään useampaan kertaan. Toisaalta harjoitus oli senverran hankala, ettei mennyt muillakaan mitenkään asiallisesti.

Hyvää sanottavaa Hildan tämänpäiväisestä on kuitenkin kontaktisuoritukset, keinu ja puomi. Se alkaa vihdoin erottaa ne kunnolla toisistaan ja puomille kiipeäminen käykin jo paljon helpommin kuin ennen. Myös kontaktit ottaa ihan ok.
Nyt en varmaan ennen kisoja tee ollenkaan agia sen kanssa, että saisin siihen jotakin liikettä sitten kisapäivänä. Toki tekonurmella sisähallissa tuo on muutenkin ihan eritavalla pirteä kuin kivituhkapohjalla, joka täytyy ottaa huomioon esim. keppien ohjauksessa.

Agitreenin jälkeen Hilda kävi vielä ottamassa Kätyrin kanssa paikallamakuun, 2min. Kätyri piippaili välillä ja Hilda kuunteli, olin itse osan ajasta näkösuojassa, Hilda ei reagoinut piiloon tai siihen että liikuin. Perushildaa, melkein nukahti.

Dino olikin sitten parhaimmillaan agissa, hyvässä kontaktissakin kun päivällä otettiin tottistakin. Alkuun otettiin puomia yksittäisenä, pakko oli remmillä hidastaa kun nami oli alastulokontaktilla. Dinolla kun on välillä hieman kiire.
Sitten otettiin ensimmäistä kertaa kesän jälkeen rengasta yksittäisenä, ei sitä vielä voi renkaaseen ohjata, mutta namin ja lelun perässä sukeltaa läpi ihan kivasti.
Loppuun otettiin ratapätkää: aita, aita ja putki, Arttu piteli kiinni kun en uskaltanut jättää lähtöön. Putkeen ei meinannut irrota, kun oli sitä mieltä että pitäisi saada nami ensin. Pienellä muistutuksella ja namirasialla irtosi kuitenkin.
Dino on oppinut vihdoin leikkimään hallilla (varsinkin vinkulelulla!) mikä helpottaa sen kanssa elämää huomattavasti. Ihanaa kun pentu on niin tohkeissaan tekemisestä.

Nämä treenit on videolla Artun kännykällä, mutta pitää nyt katsoa mitä kehtaan julkaista. Dinon puomivideot ainakin lisään tänne loppuun kunhan saan ne :)

Tokoajatuksia

Hilda on tehnyt viimepäivinä kapulan kanssa aika monia toistoja. Yleensä olen ollut sitä mieltä, että tokojutut toimii paremmin mitä vähemmän treenaan, mutta tässä noutohommassa kaikki onkin kääntynyt päälaelleen. Olen tehnyt n. 10 toistoa pitkin päivää, toistaiseksi vielä pelkästään sisätiloissa ja palkkana nami.
Nyt ollaan siinä pisteessä, että kun koira näkee kapulan, häntä alkaa vispaamaan spanielimaisen onnelliseen tapaan. Hieman samalla tavalla kuin silloin, jos kaivan siivet pakastimesta taipparitreeniä varten.
Koira etenee kapulalle kivasti, niin reippaasti kuin sisätiloissa mahtuu ja nostaa kapulan iloisena. Tuo sitä jo melko hyvin minua kohti (ei osaa vielä pitää kiinni aivan keskeltä kapulaa, mutta ei mitään sikariotettakaan), mutta pudottaa vähän ennen kuin tulee kiinni jalkoihini, namin toivossa selvästi. Nostaa kapulan kun pyydän uudelleen. Kapulana meillä on nyt siis ollut huippukevyt puinen ohjatun noudon kapulaa muistuttava mötikkä, koska tavallinen noutiksemme on hieman raskaampi.
Seuraavaksi pitänee alkaa juoksemaan koiraa karkuun, jos meinaa tiputella kapulaa välille, että hoksaa tuoda loppuun asti. Virheistä ei tule namipalkkaa, mutta nostosta on pakko yhä kehua, ettei into lopu kesken. Tämä kivaa ja eiköhän me vielä joskus sinne avoimeen mennä, kesällä ehkä.
En olisi kyllä ikinä uskonut, että Hilda innostuu kapulasta :D on nyt tämän noutoprojektin sivussa alkanut myös osoittaa kiinnostusta muitakin esineitä ja leluja kohtaan.

Kaukojakin ollaan hinkattu vähäsen, takapalkalla ei ongelmaa, mutta jos nami on minulla niin m-s vaihdossa valuu. Ja joo, tiedän ettei siellä avoimessa mitään seisomista ole, mutta kun koira kerta kaikki kolme käskyä osaa, niin samapa tuo on tehdä kaikkia tasaisesti, ettei käy niinkuin jäävissä, ettei sitten muka osaakkaan sitä yhtä..
Luoksetulon stoppi on jotenkuten hanskassa, käsky+käsimerkki-yhdistelmällä toimii mutta heti jos toinen jää pois niin ei ole aivan yhtä terävä.. joskus myös yrittää heittäytyä makuulle.

Dino on keskittynyt olemaan ´pieni´ ja söpö, eikä siis olla tehty juuri mitään. Neiti on kasvanut jo äitiään selvästi suuremmaksi ja mitat ovat jotakuinkin 45cm ja 12kg.
Dino tykkää agilitystä ja tokosta kovasti, on aina niiiin riemuissaan kun pääsee tekemään. Paikallaolot on hyvät, samoin luoksetulot. Seuraaminen on toisinaan yli-innokasta pomppuloikkaamista, mutta väsyneempänä sujuu heti paremmin. Häiriön alla ei olla tehty vielä ollenkaan mitään, mitä nyt joskus Hilda hääräilee ympärillä ja kerjää nameja tai tekee mukana : D

Tänään vuorossa agilitytreeni illalla molempien kanssa.
Ja niin, ilmoitin Hildan Activen kisoihin agi- ja hyppäriradoille, joten puomia pitänee muistutella.
Kuvia ei taaskaan ole.