Kuuraparta tuiskutukka, lumiviitta harmaasukka

Joo, talvi tuli sitten ihan kertaheitolla ja pakkasta on kokoajan -15 tai -20 astetta. Trimmailin tyttöjä vähän muutama päivä sitten, mutta en onneksi paljoa. Dinosta tuli sievä ja se alkaa hiljalleen näyttää koiralta. Hilda on aina yhtä muumimainen oma itsensä, siltä siistin vain pahimmat takut ja karvat silmien edestä pois. Yhtenä iltana puin molemmille jo takitkin päälle iltalenkille, kun oli se -20. Kumpikaan ei kuitenkaan ole vielä kertaakaan varsinaisesti palellut edes tassuista, joten taisi olla hieman turha veto..

Hilda jatkaa juoksuaan omaan laiskaan tapaansa, mikä on mukava asia näillä pakkasilla, koska se ei halua yhtään ylimääräistä lenkille. Dinokin tyytyy aika kivasti sisäelämään, ulkona sitten vauhtia riittää enemmän. Dino on onneksi edelleen ulkona hyvin kiltti (=nössö) joten sitä voi pitää tuossa viereisessä puistossa irti. Hildan kanssa ei kävisi mielen vieressäkään, ei juoksuisena, eikä muutenkaan. Suolla ollaan käyty viikonloppuisin valoisalla lenkillä, jossa kyllä uskaltaa pitää molempia irtaallaan.

Hildan agility&tokohommien suhteen olen vähän meittinyt, että mitä jatkossa. Noutoa olen teettänyt joka päivä muutaman toiston verran ja pehmolelun noutaa ja palauttaa jo ihan asiallisesti. Kovempaan esineeseen en ole vielä siirtynyt, kun yritän saada nyt ensin sen noutamisen kivaksi asiaksi koiran mieleen. Jatkoa seuraa.

Agin suhteen motivaatio-ongelma on lähinnä minun korvien välissä. Hilda ei ole ketterä eikä nopea, vaikkakin hyvin ohjattavissa ja luotettava kisakaveri. Nyt vaan kun olen aloittanut Dinon treenaamisen ja treenannut muita koiria Hildan juoksun ajan, se tuntuu jotenkin innottomalta näihin nuoriin vauhtihirmuihin verrattuna. Ehkä me kevään aikana parit startit otetaan ja jatketaan sitten jos aikavirheet ei ole ihan törkeitä. Pitää seurailla tilannetta.

Ja edelleenkään mulla ei ole mitään kuvauslaitetta käytössäni, joten tässäpä muutama kännylaatuinen kuva, vanhoja nämäkin;

Dino 3kk ja äly loistaa. Enää ei mahdu tuohon väliin. 

Erään marraskuisen siivouspäivän apupartio.

Kaveri söi lempilelunsa, lenkkarin.

Ja ps. vielä tästä päivästä. Dino söi eilen palan hiusharjaani ja tänään se on vähän valitellut, että maha on kovalla. No onko ihme. Nyt sitten odotellaan, että meneekö itsekseen ohi vai syödäänkö parafiiniöljyä huomenna. Tuskin kuitenkaan, neiti on kakannut tänään kaksi kertaa.

Toinen ps. Muuttopäivä on sitten 1.3, tervetuloa muuttoavuksi kaikki rakkaat lukijat :) Ihanaa päästä koiruuksien kanssa isompaan kämppään ja kauemmas keskustasta.