Lentokeinu

Uusissa maisemissa

2012-03-03T14:55:00.004+02:00

Huh, muutto alkaa olla jokseenkin paketissa ja suurin osa laatikoista purettu. Uusi asunto on ihana ja tilava. Pihapiirissä on paljon koiria, joitten kanssa D haluaisi leikkiä ja jotka H haluaisi tappaa... Uusista lenkkimaastoista rakkaaksi on muodostunut jo nyt meren jää, missä käytiin eilen ja tänään. Koirat nauttii vapaana juoksemisesta ja minä auringosta :)
Eilen käytiin flegmaattisten vanhuskoirien eli Ressun ja Hildan kanssa jäällä, mutta siitä ei ole kuvia, koska mitään kuvauslaitetta ei sattunut mukaan. Tämä harmi, sillä sää oli mahtava ja samalla olisi voinut ottaa todistusaineistoa siitä, että Hilda ei yritä tappaa toista koiraa, jos se on kohtelias ja pehmeä uros. Hyvin tulivat toimeen, kun kumpikaan ei pöhissyt, mutta ei halunnut leikkiäkään. Kyllä ne vähän muka juoksivat yhdessä, varmaan vaan että minulle ja Nooralle näyttäisi, että niillä on kivaa.
Sillävälin kun flegut olivat jäällä, Arttu oli käynyt Dinon kanssa patelan hurjassa keskustassa tekemässä ohitusharjoituksia. Dino oli ollut aivan kiltti.
Aiemmin eilen yritettiin saada Dinosta 7kk pönötyskuvat, huonolla menestyksellä;

7kk naama

Dino 7kk

Sillä on kaula, toisin kuin äitillään.

Hilda 6v, ainoa kuva missä häntä on hyvin selkälinjan alapuolella

Dino on nyt sekä korkeuden että painon puolesta Hildaa isompi.

Tänään käytiin Artun ja molempien neitosten kanssa jäällä, että Dinokin pääsi juoksemaan vapaana. Porukkaa oli enemmän kuin eilen, pilkkijöitä ja moottorikelkkoja, mutta tytöt olivat kohtuullisen kiltisti, niin uskallettiin pitää silti irtaallaan. Arttu otti videota Dinon leikeistä, lisään ne myöhemmin.
Loppuun vielä huonolaatuinen kuva Dinosta, joka on keksinyt uuden asunnon parvekkeen. Se voisi varmaan tähyillä kaiteen välistä ja haukkua pikkulinnuille tuntikausia, jos ei aina kiellettäisi.

Kisaraporttia

2012-02-26T22:08:00.001+02:00

Ju, Activella pyörähdettiin Hildan kanssa kahden startin verran tänään, ja ihan hyvin sujui.

Ensin oli agilityrata E, josta aivan tykkäsin. Tulokseksi nolla melko paljolla yliajalla. Kun radalle lähdettiin (uudessa hallissa) Hilda ei tuntunut oikein edes heti tajuavan että nyt agiliidellään ja se oli melko tahkeana. Ei irronnut putkiin ja teki kamalan pitkiä mutkia. En kuitenkaan voinut tässää rääkyä mitenkään kovin kovasti, kun pelkäsin että ottaa paineet minusta. Jossakin A-esteelle mennessään Hilda vasta heräsi ja huomasi, mitä ollaan tekemässä. Aikaa tällä radalla tuhlaantui kamalasti siihen, että minä luulin unohtaneeni radan, vaikka oikeasti en unohtanut. Piti hetkeksi pysähtyä oikein miettimään (hyvä kun en numeroita lukenut) että missä nyt ollaan ja mihin seuraavaksi mennään. Puomilla meni myös aikaa, Hilda on edelleen hyvin epävarma vieraalla puomilla.

Toisena oli hyppyrata F, jota ennen Hilda oli pitkän tovin boksissa nukkumassa. Vire oli heti alkuunsa parempi ja kaikki meni aivan hyvin (ja ihanneaikaan) toisiksi viimeiselle aidalle asti, jossa käänsin Hildaa liian jyrkästi, jolloin pohja luisti ja Hilda kävi kyljellään. Kaatumisesta se paineistui sen verran että viimeinen putki ja hyppy tulltiin todella hitaasti. Myös kepeillä meni turhan kauan aikaa, varmistelin, vaikka Hilda pujotteli aivan hyvin. Tästä siis nolla yliajalla.
Ratapiirrustukset molemmista tulee jos tulee, eli jos joku muu ne jaksaa pirtää, niin kopioin. Tässä kuitenkin video jälkimmäiseltä radalta. Hildan kaatuminen kohdassa 0:47.

Parempi versio youtubessa, blogger pilaa laadun.

Kisapäivästä jäi kuitenkin hyvä mieli, sillä treenikaverimme Emppu ja Saffi nousivat kakkosiin, Redi teki kaksi hienoa rataa (jotka ohjaaja Tiia hyllytti :D) ja Ava kävi uransa ensimmäiset viralliset kisat!

Erityiskiitos Active Dogsin hyville järjestelyille; digitaalinen reaaliaikainen tulospalvelu ja lämmin sisähalli keräävät tähän aikaan vuodesta paljon niin kilpailijoitakin kuin yleisöäkin!

Sitten vielä muutama kuva Hildan hyppyradalta. Kuvat (c) Pirkko Riekki, kiitos!

ps. Dino oli ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen yksin kotona pitkän ajan, melkein 5 tuntia, eikä tuhoja ollut tullut ! Hyvä pempula :)

Elämää pahvilaatikkohelvetissä

2012-02-24T21:29:00.003+02:00

Pientä tokoa ollaan muka tehty molempien kanssa ja lenkkeilty kovasti, muuten aika menee biologian lukemiseen ja muuttolaatikoitten pakkailuun. Sunnuntaina on Hildan kanssa kaksi starttia Activen kisoissa, agi ja hyppäri.

Tänään Hilda kävi oman ohjausryhmäni kanssa tokoilemassa, koska vain kaksi ohjattavaa oli paikalla. Hilda toimi enimmäkseen häiriökoirana muitten seuruu ja paikallaoloharjoituksissa, mutta teetin sillä myös omia juttuja. Hyppy tehtiin ensin ALO-malliin, kun piti näyttää ryhmäläisille miten sen käytännössä pitäisi mennä. Ekalla yrittämällä otti häiriöt vieressä seisovasta Rolle-mittelistä (joka haukkui) mutta toisella yrittämällä ok. Sitten yksi AVO-malliin, sekin ihan ok. Hyppyjen lisäksi jääviä, kaikki kolme ihan ok. Miksi ne ei kokeessa onnistu ?

Ja kaksi pitkää paikallamakuuta, kun neuvoin treenaajia. Hilda oli riemuissaan kun pääsi mukaan.
Kotona tehtiin vielä yksi tunnari, väärät teipillä kiinni lattiassa. Ei haistellut, koska meni summassa ensimmäisenä omalle palikalle..

Dino teki kotona paikallaoloja, luoksetuloa ja seuruuta. Kahteen jälkimmäiseen lelupalkka. Muuten ok, mutta seuruussa hiiltyy edelleen välillä ja pomppiminen alkaa. Uudella seuraa-käskyllä pomppaaminen kuitenkin loppuu.

Muuten meille kuuluu vain pahvilaatikkoja, eikä kuviakaan ole, mutta tässäpä muutama hauska weheartitistä ;)

ps. Inhottaa kun Oulun seudulla on ihan tooosi paljon kennelyskää liikenteessä ja ne kisat on sunnuntaina. Tietenkään sairaat koirat eivät kisoihin tule, mutta kennelyskä itää melko pitkään, joten esim sairastuneitten kanssa samoissa treeniporukoissa olevatkin saattaa olla sairaita, mutta oireettomia. Yhyy, minä kun en kyseistä tautia tänne haluais. :(

Hölmöhäslä ja pullava(ras) !

2012-02-19T20:59:00.001+02:00

Joo, hieno päivä kaiketi.
Minä ja Dino lähdettiin Patelahoodseille lenkkeilemään Nooran ja Ressu-cockerin kanssa, ja Hilda jäi kotiin vahtijahtikoiraksi.
Lenkki meni kivasti ja Dino oli riemuissaan esim. kaikesta, vaikka Ressu ei sen kummemmin alkanutkaan pennun kanssa leikkimään. Matkan varrella kävimme mm. katselemassa tulevaa asuntoamme (<33) ja tulevia lenkkipolkuja, sekä Patelan hurjansuurta keskustaa. Dino olisi halunnut mennä leikkimään joka ikisen lumikolan kanssa (joita kohtasimme monta), joten lopulta luovutin, ja annoin sen kantaa keppiä suussaan loppumatkan. Loppui hölmöily.
Nooran pihalla Dino sai sitten vielä leikkiseurakseen Nupun ja Mustin, jotka olivatkin pennun kanssa huomattavasti rennompia kuin Ressu. Nupun kanssa Dino jopa leikki hieman, mutta Musti oli Dinon mielestä hieman liian suuri, nopea ja pelottava. Dino kuitenkin rauhoittui nopeasti, eikä lopulta vaivautunut väistelemään isompiaan, vaan juoksi mukana ihan innoissaan. Hyvähän se on että vähän enemmän löytyy nöyryyttä ja itsesuojeluvaistoa, kuin esimerkiksi Hildalta tai Myyltä.

Lenkin aikana kotivahtimme Hilda oli vetänyt pullapussin pöydältä alas ja syönyt minun eilenleipomani laskiaispullat... Nyt neitiä sitten hieman turvottaa ja maha on sekaisin. Kohta varmaan silmät vuotaa ja korvat kukkii, mutta ei auta.. Huoh. Arttu kävi sen kanssa kuitenkin suht pitkällä lenkillä ja hyvin jaksoi kävellä, eikä vaikuttanut kuulemma kipeältä. No, trimmaamisen jätin kuitenkin tältä päivää, senverran unista tyttöä etten viitsi pakottaa pönöttämään pöydällä.

Koska kuvia ei taaskaan muuten ole, mainittakoot nyt, että sain perjantaina kunnian olla Sonjan wanhojenpäivän hovikuvaajana ! Tässä hieman materiaalia siitä, laatu tosin on huono, koska nämä on kopioitu facebookista (joka raiskasi laadun) ja sitten vielä kokoa muutettu minun koneella. Oikeasti Sonjan kamera oli huippu laite :)

Hauskaaki oli !

Minun rakkaat ! Miks tämä laatu on tämmönen ?

"sanokaa juustomuikku!"

Back in business ;)

Sonja ja Tiia, ihanat !

Minä ja Sonja, tämän otti Arttu !

"vanhoja akkoja viiksekkäitääää" :D

ps. Hildan hengitys tuoksuu kardemummalle......

ppss. Liian monta päivää olen jo nämä unohtanut, joten NYT, Taikan (Alba) ja Tenniksen (Nadal) ystävänpäivätervehdykset myös kaikille meidän lukijoille;

Tennis 6kk, oikein siistiksi trimmattuna ! Kiitos Tuula.

Ja parson Jekku ja Taika, ihana ystävänpäiväkortti :)

Olkkaritokon MM - meillä on vain voittajia

2012-02-17T23:54:00.000+02:00

Joo, kun penkkareista (tai enemmin niistä jatkoista) ja tämän päivän wanhojentansseista on selvitty kunnialla, oli sitten aika vähän tehdä juttuja koirienkin kanssa. Kahden päivän totaalitauko oli tuonut varsinkin Dinoon uutta intoa, mikä esiintyi leluun hyökkimisenä ja haukkumisena, mutta kaikkiaan oikein hyvää työtä molemmat koirat tekivät omassa lajissaan, eli olkkaritokossa.

Hilda aloitti tunnarilla, ensimmäistä kertaa ilman apuja. Aiemmin olen tehnyt niin, että väärät on teipillä kiinni lattiassa ja oma haisee lihapullalle. Tänään sitten tein kahdella kapulalla niin, ettei oma haissut ja vääräkin oli irtaallaan. Haisteli kyllä tarkasti koko ajan ja varmaan partakarvat osuivatkin väärään (minkä sille voi jos naama muistuttaa räjähtänyttä pölyhuiskaa), mutta oma nousi kokonaista kolme kertaa. Ensimmäisellä kerralla annoin koiran katsoa kun oma vietiin väärän viereen, kaksi muuta niin että koira ei nähnyt valmiiksi kumpi on oma. Välimatka lyhyt ja kunnon palautusta en mennyt vaatimaan, vaan palkkasin heti. Tästä muutama videoklippi. Kännylaatua, anteeksi.

Paremmat versiot tuolla youtuben puolella.

Aiemmin tänään Hilda teki noutoa. Palauttaahan se ei osaa kunnolla, mutta tehtiin vain kapulan nostoa. Palautusta ja pitämistä sitten erikseen, se kun tuntuu olevan kovin hankalaa.

Jälkimmäisen videon lopussa meni käämi kun kaveri tiputti kapulan mun varpaille. Tämän jälkeen käytiin taas keskustelua siitä, voiko kapulaa noinvain tiputtaa. Se ei turvallisuussyistä tullut videolle. Hilda on vaan niin pehmo, ettei sitä voi oikein rankaistakaan tuommoisista virheistä mitenkään, koska se vetää helposti herneen nenään eikä enää koskekaan kapulaan. Nyt olen jättänyt vaan namin antamatta ja namittanut sitten kun pysyy hyvin. Jatkoa seuraa.

Dino teki vain pieniä pätkiä seuraamisia ja paikallaoloa sekä muutaman luoksetulon. Se on nyt alkanut itse ehdottelemaan joka väliin sivulletuloa, joten piti taas muutaman kerran muistuttaa että "tänne" tarkoittaa eteen istumista... Tänään tuli näkyviin se, kuinka tuolla koiralla seuruussa keittää yli jos on lelu mukana, joten nameilla jatketaan vielä ainakin liikkeellelähtöjen hiomista. Muutama video aiheesta;

Tässä sillä keittää yli. Vietiin asia kuitenkin loppuun asti ja tehtiin helpompaa, että jäi hyvä mieli leikistä. Hilda huutaa taustalla kateellisena.

Eipäs muuta tälläerää, toivon että viikonloppuna ehtisin vähän enemmän tehdä myös ulkona treeniä, että saisi parempaa videota tai kuvia :) Tytöt on kyllä kestäneet hienosti pari päivää tämän kiireisen elämäntyylini ja myöhäiset kotiintuloni...

Harmi ja Riemu agistelee

2012-02-15T22:34:00.000+02:00

Olipa taas semmoista pskaa Hildan kanssa agi ettei varsin tosikaan. Ensin koira ei liikkunut ja sitten kun lopulta liikkui niin ei ollut ollenkaan hanskassa.
Putkiin se ei vaan irtoa, aidoille ja keinulle varastaa. Että oikein kivaa kun ilmoitin sen kisoihin.... Voihan toki olla, että nyt olen treenannut sitä agin puolesta hieman liikaa (= 2 kertaa viikkoon) jolloin sen into laskee. Lisäksi olin tehnyt tänään jo tokoa pohjalle, jolloin se aina on enemmän kiinni minussa eikä irtoa sitä vähääkään mitä muulloin.
Medi-aidoilla ei toiminut ollenkaan, ei siinä vaan ole vauhtia kun sen ei ole pakko ottaa vauhtia hyppyjä varten. Maksina meni sitten paremmin, jolloin ei ollut niin hyvin hanskassa ja valitsi väärän putken pään useampaan kertaan. Toisaalta harjoitus oli senverran hankala, ettei mennyt muillakaan mitenkään asiallisesti.

Hyvää sanottavaa Hildan tämänpäiväisestä on kuitenkin kontaktisuoritukset, keinu ja puomi. Se alkaa vihdoin erottaa ne kunnolla toisistaan ja puomille kiipeäminen käykin jo paljon helpommin kuin ennen. Myös kontaktit ottaa ihan ok.
Nyt en varmaan ennen kisoja tee ollenkaan agia sen kanssa, että saisin siihen jotakin liikettä sitten kisapäivänä. Toki tekonurmella sisähallissa tuo on muutenkin ihan eritavalla pirteä kuin kivituhkapohjalla, joka täytyy ottaa huomioon esim. keppien ohjauksessa.

Agitreenin jälkeen Hilda kävi vielä ottamassa Kätyrin kanssa paikallamakuun, 2min. Kätyri piippaili välillä ja Hilda kuunteli, olin itse osan ajasta näkösuojassa, Hilda ei reagoinut piiloon tai siihen että liikuin. Perushildaa, melkein nukahti.

Dino olikin sitten parhaimmillaan agissa, hyvässä kontaktissakin kun päivällä otettiin tottistakin. Alkuun otettiin puomia yksittäisenä, pakko oli remmillä hidastaa kun nami oli alastulokontaktilla. Dinolla kun on välillä hieman kiire.
Sitten otettiin ensimmäistä kertaa kesän jälkeen rengasta yksittäisenä, ei sitä vielä voi renkaaseen ohjata, mutta namin ja lelun perässä sukeltaa läpi ihan kivasti.
Loppuun otettiin ratapätkää: aita, aita ja putki, Arttu piteli kiinni kun en uskaltanut jättää lähtöön. Putkeen ei meinannut irrota, kun oli sitä mieltä että pitäisi saada nami ensin. Pienellä muistutuksella ja namirasialla irtosi kuitenkin.
Dino on oppinut vihdoin leikkimään hallilla (varsinkin vinkulelulla!) mikä helpottaa sen kanssa elämää huomattavasti. Ihanaa kun pentu on niin tohkeissaan tekemisestä.

Nämä treenit on videolla Artun kännykällä, mutta pitää nyt katsoa mitä kehtaan julkaista. Dinon puomivideot ainakin lisään tänne loppuun kunhan saan ne :)

Tokoajatuksia

2012-02-15T19:11:00.000+02:00

Hilda on tehnyt viimepäivinä kapulan kanssa aika monia toistoja. Yleensä olen ollut sitä mieltä, että tokojutut toimii paremmin mitä vähemmän treenaan, mutta tässä noutohommassa kaikki onkin kääntynyt päälaelleen. Olen tehnyt n. 10 toistoa pitkin päivää, toistaiseksi vielä pelkästään sisätiloissa ja palkkana nami.
Nyt ollaan siinä pisteessä, että kun koira näkee kapulan, häntä alkaa vispaamaan spanielimaisen onnelliseen tapaan. Hieman samalla tavalla kuin silloin, jos kaivan siivet pakastimesta taipparitreeniä varten.
Koira etenee kapulalle kivasti, niin reippaasti kuin sisätiloissa mahtuu ja nostaa kapulan iloisena. Tuo sitä jo melko hyvin minua kohti (ei osaa vielä pitää kiinni aivan keskeltä kapulaa, mutta ei mitään sikariotettakaan), mutta pudottaa vähän ennen kuin tulee kiinni jalkoihini, namin toivossa selvästi. Nostaa kapulan kun pyydän uudelleen. Kapulana meillä on nyt siis ollut huippukevyt puinen ohjatun noudon kapulaa muistuttava mötikkä, koska tavallinen noutiksemme on hieman raskaampi.
Seuraavaksi pitänee alkaa juoksemaan koiraa karkuun, jos meinaa tiputella kapulaa välille, että hoksaa tuoda loppuun asti. Virheistä ei tule namipalkkaa, mutta nostosta on pakko yhä kehua, ettei into lopu kesken. Tämä kivaa ja eiköhän me vielä joskus sinne avoimeen mennä, kesällä ehkä.
En olisi kyllä ikinä uskonut, että Hilda innostuu kapulasta :D on nyt tämän noutoprojektin sivussa alkanut myös osoittaa kiinnostusta muitakin esineitä ja leluja kohtaan.

Kaukojakin ollaan hinkattu vähäsen, takapalkalla ei ongelmaa, mutta jos nami on minulla niin m-s vaihdossa valuu. Ja joo, tiedän ettei siellä avoimessa mitään seisomista ole, mutta kun koira kerta kaikki kolme käskyä osaa, niin samapa tuo on tehdä kaikkia tasaisesti, ettei käy niinkuin jäävissä, ettei sitten muka osaakkaan sitä yhtä..
Luoksetulon stoppi on jotenkuten hanskassa, käsky+käsimerkki-yhdistelmällä toimii mutta heti jos toinen jää pois niin ei ole aivan yhtä terävä.. joskus myös yrittää heittäytyä makuulle.

Dino on keskittynyt olemaan ´pieni´ ja söpö, eikä siis olla tehty juuri mitään. Neiti on kasvanut jo äitiään selvästi suuremmaksi ja mitat ovat jotakuinkin 45cm ja 12kg.
Dino tykkää agilitystä ja tokosta kovasti, on aina niiiin riemuissaan kun pääsee tekemään. Paikallaolot on hyvät, samoin luoksetulot. Seuraaminen on toisinaan yli-innokasta pomppuloikkaamista, mutta väsyneempänä sujuu heti paremmin. Häiriön alla ei olla tehty vielä ollenkaan mitään, mitä nyt joskus Hilda hääräilee ympärillä ja kerjää nameja tai tekee mukana : D

Tänään vuorossa agilitytreeni illalla molempien kanssa.
Ja niin, ilmoitin Hildan Activen kisoihin agi- ja hyppäriradoille, joten puomia pitänee muistutella.
Kuvia ei taaskaan ole.

Munat on viety.

2012-02-11T14:32:00.002+02:00

Junnulta siis.

Junnun lopullinen pentueluku jäi nyt kolmeen ja ukkeli kastroitiin eilen, lähinnä siksi, että sen ei aina tarvii lopettaa syömistä kun jossain on juoksuinen tyttö. Viimeiset 2 vuotta Junnu onkin ollut kokoajan liian laiha, sillä maalla koiria on paljon ja aina jossakin haisee. Lisäksi lenkeillä karkailua on tapahtunut jonkin verran, ei tosin niin paljoa kuin oltiin osattu odottaa.
Veikkaan että ukkovekkulin elämä alkaa hiljalleen helpottua ja ruoka maistua entiseen malliinsa, ja ehkä Junnua nähdään vielä jossain vaiheessa agilitykentilläkin. Aika näyttää.
Itse leikkauksesta en ole äidiltä vielä mitään kuullut, mutta hyvin on varmaan mennyt. Junnu oli eilen nukkunut melko pitkään leikkuuksen jälkeen ja Myy oli hoitanut sairaanhoitajan virkaa tuomalla kaikki mahdolliset luut, pallot ja nallet Junnun petiin.

And in English, Junnu is neutered now and no longer available for breeding !

Tyttöjen kanssa Oulun päässä nautitaan pakkasen lauhtumisesta, enää -2 :) Metsälenkkejä ja sohvalla makaamista, kun itse yritän lukea biologiaa.
Eilen metsässä tuli vastaan ihana iso musta kiharakoirapoika, jolle Hildan piti tietenkin saada öristä, niinkuin miehille aina. Otin sitten Hildan remmiin, niin olipa Dino riemuissaan kun sai samantyyppistä leikkiseuraa. Se ei ujostellut melkein ollenkaan ja alkoi jopa juoksemaan kaverin kanssa. Hienoa.

Kuvia ei taas ole, mutta jos niitä haluatte, niin lähettäkää toki minulle lahjaksi joku laite millä niitä saa otettua!

Välillä positiivistakin sanottavaa, elukoista siis

2012-02-08T23:36:00.002+02:00

Onpa hyvä mieli kerrankin agitreeneistä !

Taustoja kertoakseni, voisin mainita, että perjantaina Piian treenissä Luppa ei irronnut putkeen. Minkäänlaista takaaleikkausta en voinut tehdä, koska koira ei vain halunnut irrota. Vastusti vain ja haki katsekontaktia. En tiedä mikä oli homman nimi, joten odotellessa menin toiselle puolelle hallia ottamaan namirasialla puomia ja putkea. Alkoipa irtoamaan.

Tänään kaikki olikin sitten Hildan osalta huomattavasti paljon paremmin. Namirasiatreeni oli tuottanut tulosta ja hyvin irtosi, aidoille ja A:lle hieman liikaakin.
Tässäpä kaunis paint-piirustus radoista:

Ensimmäisessä radassa, eli nuo mustat numerot, ei ollut mitään ongelmia. Toki taitto 3-4 A:lta putkeen oli vähän omituinen, koiran ilme oli semmonen "et oo muija tosissas". Hildalla oli kuitenkin vauhtia enemmän kuin aikoihin ja esteeltä 5 karkasikin tuonne viimeiselle aidalle, kun en kääntänyt tarpeeksi vahvasti. Pitäisi kyllä jo oppia muistamaan että tauon jälkeen Hilda on aina nopeampi ja karkaa herkemmin lapasesta. Muuten puhtaasti, kepit huippuhyvät ja lopun eteenmeno 10-12 toimi. Vihdoin se on älynnyt eteenpäinjuoksemisen reilusti mun edelle.

Toisin päin (punaiset pallot) rata olikin paljon hankalampi. Keppikulma edelleen ok ja muutenkin kaikki, mutta 8-9 aidalta putkeen tuotti ongelmia. Hildaa vetää puoleensa niin paljon nuo kontaktit, että karkasi A:lle vaikka vaihdoin jopa putken puolelle ohjaamaan. No, eipä sitten auttanut kuin hakea namikippo putken päähän ja tehdä uudelleen 6-10, jopa alkoi elukka kuunnella. A:n alastulokontaktilta yksi virhe, silloin kun koira sinne pääsi karkaamaan ja itse olin lähes varma, että älyää mennä putkeen. Ei pitäisi olettaa mitään.

Kaikinpuolin mukava, vauhdikas ja meille kohtuuhelppo treeni, rimat 55 tai 50. Erityisen tyytyväinen olen keppeihin ja Hildan vauhtiin, jotka molemmat olivat parempana kuin aikoihin. Olen vähän pohtinut tuon agilityn kisalisenssin ostamista tälle vuodelle, kun turha sitä on maksaa jos ei sitten tule startteja käytyä. Nyt kuitenkin tuntuisi, että haluan ostaa sen ja käydä startteja silloin kuin sopivia tulee. Helmikuun lopussa olisi Activella kisat ihanassa lämpimässä hallissa, joten siellä voitaisiin käydä ainakin hyppärillä. Ehkä agillakin, puomia on nyt sentään treenattu jonkin verran.

Myös Dinon kanssa tehtiin treeniä tänään. Putkea ja aitaa namikipolla, ja välillä myös palkka kädestä.

Dino on riemuissaan kun pääsee tekemään ja odotellessa piippaa boksissa, kun olisi niin kiire radalle. Se irtoaa putkeen hyvin ja aidoillekin ihan kivasti. Nyt pitäisi vaan päästä tekemään pidempää pätkää noilla tutuilla esteillä, että se tottuisi vähän jo myös ohjaukseen. Nythän se ei ole mitenkään ohjattavissa, vaan heti esteen suoritettuaan juoksee namikupille tai käsiin kiinni riemuissaan. No, ehtiihän sitä.

Muuten Dinon keskittyminen hallilla on parantunut jo huomattavasti ja se tietää, että sinne tullaan touhuamaan minun kanssa, eikä pelleilemään. Se malttaa jo leikkiäkin hieman ja tehdä tottista, vaikka toki agility ja namit on se tärkein osio.

Agilityn lisäksi tänne kuuluu sitä normaalia pakkasarkea. Koirilla (jopa Hildalla) on kauheasti virtaa, koska lenkit jäävät lyhyiksi tassujen ja minun naaman paleltumisen takia. Hildan silmät vuotaa edelleen aika reilusti, mutta veikkaan sen nyt kuitenkin johtuvan näistä pakkasista tai mahdollisesta Dinon ruuan varastelusta, jos Hilda semmoista tekee. Se minun arvioni punaisista ja turvonneista vilkkuluomista taisi vain olla sellaista paniikkia, kun ensimmäisillä kovilla pakkasilla nuo silmät alkoivat vuotaa enemmän. Jos ei kuun lopussa ole yhtään parempana, niin sitten lääkäriin.

Perjantaina olisi luvassa äidinkielen tekstitaidon YO-koe ja sitten toko ! Vähän alkaa jo hiljalleen stressaamaan nuo yo:t, mutta ainakin agitreeneissä pääsee onneksi nollaamaan aivoja moisesta paskasta !

ps. Enää vajaa kolme viikkoa muuttoon !!!11 Ja olen huono bloggaaja kun ei ole kuvia eikä edes videoita treeneistä, joten laitetaan nyt taas muutama vanhempi kesäkuva. Kai se kesä joskus tulee!

Luppa 2009. Melko nuorekas.

Kesäläskit 2010.

ppss. Lupaan, että heti kun minulla on aikaa, kirjoitan sellaisen pidemmän analyysin Hildan luonteesta. Koin eräänä päivänä valaistumisen tuon koiran kanssa ja tuntuu, että olisi ehkä aika jakaa se. Ennenkuin tajuan että olin kokoajan väärässä enkä tunne omaa koiraani oikeasti ollenkaan.

Kuulumisia

2012-02-03T14:09:00.001+02:00

Mitään ei kyllä olla tehty, mutta silti.

Pakkaset on huidelleet jo viikon päivät jossain lähempänä kolmeakymmentä, joten me ollaan enimmäkseen tehty pikkulenkkejä ja touhuiltu sisätiloissa. Hildalle kyseinen järjestely sopii paremmin kuin hyvin, mutta Dinolla on ylimääräistä virtaa ja sisätiloissa riehuminen & haukkuminen on ottanut aivan uusia ulottuvuuksia. Neidillä kun sattuu olemaan tylsää.
Tätä Dinon tylsää ollaan sitten lievennelty kotitottiksella, josta hän on tietenkin hyvin riemuissaan. Niinkuin aina kaikesta. Sivulletulot alkaa olla jo aika priimaa, luoksetulotkin nopeita. Paikalla istuminen sujuu myös kohtuullisen ongelmitta, kerran ennakoi tänne käskyn joten palautin ja palkkailin siihen istumiseen sitten vaan. Seuruuta ollaan opeteltu aivan törkeän vähän, muutaman askeleen pikkupätkiä vain. Kontakti on hyvä, paikka ei. Namilla edistää ja lelulla edistää + pomppuloikkaa. Korjaa itse jos hidastan vauhtia / pysähdyn. Uskon että edistämisen saa helposti pois kun palkkaa aina oikeasta vaan, koska se tasan tietää mitä sen pitäisi tehdä. Innostaa ei kyllä voi yhtään, eikä tarvikaan, sitten menee heti pomppaamiseksi. Vähän väsyneempänä seuraa paremmin, kun ei jaksa riehua :)
Tykkään Dinosta kuitenkin kovasti. On kivaa, että mulla on koira, jota voi palkata lelulla. Hallilla leikkimiseen se ei vielä keskity niin hyvin kuin kotona, mutta työn alla sekin.
Keskiviikon agility missattiin, kun nukuin ihan kirjaimellisesti kyseisten karkeloitten ohi.

Hilda ei pidä pakkasesta eikä varsinkaan toppatakista, ja se makoilisi vaan mielellään sohvalla. Eilen kuitenkin käytiin Hildan kanssa ihan kahdestaan lenkillä (siis ilman Dinoa) ja jopa oli mammassa virtaa takista huolimatta. Päästin sitä vapaaksi, vaikka keskellä kaupunkia oltiinkin, ja se oli niin riemuissaan ! Pyöri lumessa, laukkaili ihme pomppuloikkalaukkaa ja sinkoili edestakaisin. Minulla oli nameja mukana, niin tehtiin vähän helppotottista superpalkalla, mikä sai sen innostumaan entisestään. Oli hienoa nähdä Hilda näillä keleillä noin energisenä ja iloisena, kun sain sen jopa vähän leikkimään kanssani. Kun tultiin sisälle, otin muutaman noudon. Kapula nousi ok, mutta ravilla sekä lähti että palautti. Johtunee liukkaasta lattiasta. Iltaruuan eteen tehtiin kaukoja, m-s vaihdossa valuu aivan törkeästi, muuten hyvä. Ruokakuppi oli siis minulla kädessä, takapalkkana ei ehkä olisi valunut.

Sitten vähän surua / huoltakin. Hildan silmien vuoto on pahentunut viimeviikkoina entisestään, ja minusta myös vilkkuluomi on toisessa silmässä hieman turvonnut ja punainen. Itse en tietenkään osaa sanoa, onko niitä liikaripsiä nyt kasvanut, mikä voisi ärsyttää silmää vai onko kyseessä silmätulehdus tai muu hitaasti etenevä sairaus. Helmi-maaliskuun aikana (heti kun on rahaa) on kyllä saatava tuo elukka lääkäriin, vaikka ei mitään vakavaa olisikaan. Haluan tietää, miksi tuo vuototilanne nyt on pahentunut.
Toisaalta, meidän kotihallin kivituhkapohja pölyää näin kuivilla pakkasilla melko pahasti, mikä on ainakin ihmisille aiheuttanut silmien kutinaa ja yskää siellä, voihan tuo olla sieltäkin saatua ärsytystä. Halli suolataan nyt, joten pölinän pitäisi loppua, mutta haluan tuon nyt silti silmätarkkiin. Ihan vaan varalta.

Muuten elämä täällä sujuu rauhaisasti, pakkasen ja lumen keskellä. Hildan juoksu loppui, joten huomenna olisi vuorossa mölliagilitykisat, jos vain saadaan kyyti sinne. Hilda ei ole kertaakaan juoksun jälkeen nähnyt esteitä, että jos puomi on edessä niin sitten voivoi.
Tänään pitäisi lähteä vetämään tokotreenit omalle porukalle, luvassa varmaan kaukoja ja paikallaoloja häiriköityinä, sekä tutustumista koekäytäntöihin. Esimerkiksi liikkeenohjaajan huuteluihin moni koira ei ole tottunut, niitä varmaan harjoitellaan :)

Taaskaan ei ole mitään kuvaa, kun ei ole kameraakaan, joten tässäpä joku vanhempi kuva;

Dino-rakas kokonaista 5 viikkoa vanhana !

Olispa jo kesä, ikävä merellekin. Hildalla ei varmaan ole.

ps. Meidän muuttoon on enää kolme viikkoa aikaa, tahtoisin alkaa jo pakkaamaan ! Sitten on ainakin asialliset lenkkimaastot ihan lähettyvillä :)

Dinon agilityjä

2012-01-25T22:23:00.003+02:00

Dinon kanssa käytiin tänään agitreeneissä Hildan paikalla, kun Hilda juoksee.

Ekaa kertaa otetiin Dinolle namikäsi mukaan, kun tähän asti ollaan tehty namikupilla ja lelulla, että oppisi itse hakemaan esteitä. Putket, pussin ja kontaktin hakeekin jo kivasti, mutta kuten seuraavista videoista näkee, aidoille irtoamista ei vielä ole havaittavissa.

Tänään otettiin siis pientä ratapätkää, jossa oli pisimmillään kolme aitaa ja putki. Yksittäisenä otettiin keinua, annettiin koiran itse laskea keinu, vähän hidasteltiin avuksi ettei tee pentulentsikkaa. Dino ei pelkää keinun kolinaa tai reagoi muihinkaan erityisiin ääniin hallilla.

Myös putkelta vedätin muutaman kerran keinun kontaktille, pysähtyi myös ilman käsiapua. Hienoa ! Puomilla sama homma ei ihan onnistu...

Huomioita seuraavaa treenikertaa ajatellen:

- Kunnon lelupalkka, esim pallo mukaan ! Ei se jaksa häiriön alla vielä paljoa taistellla ja repiä, noutaa kyllä.

- Namilautanen aitojen taakse, kannellinen rasia ettei pääse varastamaan

- Aitojen lisäksi pitäisi esitellä muuri, rengas ja pituus

Tässä muutama kännylaatuvideo tämänpäiväisestä;

Putkeen irtoaa hyvin, kunhan muistan tiedottaa missä se putki on.

Vähän roikkuu alkuun käsissä kun otettiin namikuppi pois. Menee kuitenkin reippaasti putkeen.

Aidalle ei vielä yritäkkään irrota. No, itsepäs huusin että tuletuletule enkä hyppyhyppyhyppy. Tiiä sitten onko sillä mitään väliä, kun ei sille mitään kunnon käskyjä olla opetettu vielä mihinkään. Hoh.

Ja loppuun muutama video kuukausien takaa Hildasta, lelunnostoharjoituksia ! Ja huom. naksu ja palkka tulevat nostamisesta, eivät pudottamisesta. Youtubella äänet vaan on aina videoissa hieman myöhässä.

Kuuraparta tuiskutukka, lumiviitta harmaasukka

2012-01-25T19:10:00.001+02:00

Joo, talvi tuli sitten ihan kertaheitolla ja pakkasta on kokoajan -15 tai -20 astetta. Trimmailin tyttöjä vähän muutama päivä sitten, mutta en onneksi paljoa. Dinosta tuli sievä ja se alkaa hiljalleen näyttää koiralta. Hilda on aina yhtä muumimainen oma itsensä, siltä siistin vain pahimmat takut ja karvat silmien edestä pois. Yhtenä iltana puin molemmille jo takitkin päälle iltalenkille, kun oli se -20. Kumpikaan ei kuitenkaan ole vielä kertaakaan varsinaisesti palellut edes tassuista, joten taisi olla hieman turha veto..

Hilda jatkaa juoksuaan omaan laiskaan tapaansa, mikä on mukava asia näillä pakkasilla, koska se ei halua yhtään ylimääräistä lenkille. Dinokin tyytyy aika kivasti sisäelämään, ulkona sitten vauhtia riittää enemmän. Dino on onneksi edelleen ulkona hyvin kiltti (=nössö) joten sitä voi pitää tuossa viereisessä puistossa irti. Hildan kanssa ei kävisi mielen vieressäkään, ei juoksuisena, eikä muutenkaan. Suolla ollaan käyty viikonloppuisin valoisalla lenkillä, jossa kyllä uskaltaa pitää molempia irtaallaan.

Hildan agility&tokohommien suhteen olen vähän meittinyt, että mitä jatkossa. Noutoa olen teettänyt joka päivä muutaman toiston verran ja pehmolelun noutaa ja palauttaa jo ihan asiallisesti. Kovempaan esineeseen en ole vielä siirtynyt, kun yritän saada nyt ensin sen noutamisen kivaksi asiaksi koiran mieleen. Jatkoa seuraa.

Agin suhteen motivaatio-ongelma on lähinnä minun korvien välissä. Hilda ei ole ketterä eikä nopea, vaikkakin hyvin ohjattavissa ja luotettava kisakaveri. Nyt vaan kun olen aloittanut Dinon treenaamisen ja treenannut muita koiria Hildan juoksun ajan, se tuntuu jotenkin innottomalta näihin nuoriin vauhtihirmuihin verrattuna. Ehkä me kevään aikana parit startit otetaan ja jatketaan sitten jos aikavirheet ei ole ihan törkeitä. Pitää seurailla tilannetta.

Ja edelleenkään mulla ei ole mitään kuvauslaitetta käytössäni, joten tässäpä muutama kännylaatuinen kuva, vanhoja nämäkin;

Dino 3kk ja äly loistaa. Enää ei mahdu tuohon väliin.

Erään marraskuisen siivouspäivän apupartio.

Kaveri söi lempilelunsa, lenkkarin.

Ja ps. vielä tästä päivästä. Dino söi eilen palan hiusharjaani ja tänään se on vähän valitellut, että maha on kovalla. No onko ihme. Nyt sitten odotellaan, että meneekö itsekseen ohi vai syödäänkö parafiiniöljyä huomenna. Tuskin kuitenkaan, neiti on kakannut tänään kaksi kertaa.

Toinen ps. Muuttopäivä on sitten 1.3, tervetuloa muuttoavuksi kaikki rakkaat lukijat :) Ihanaa päästä koiruuksien kanssa isompaan kämppään ja kauemmas keskustasta.

Talvisempi ulkoasu & kuulumisia

2012-01-22T00:59:00.001+02:00

Joo, ulkoasun päivittelyä tosiaan vain. Fontit ja gadgettien leveydet on vielä aivan miten sattuu, mutta korjailen niitä piakkoin.

Kuulumisia ei oikeastaan ole, lenkillä ollaan käyty ja pikku kotitottista otettu. Hilda potee juoksuaan, mutta suureksi onneksemme pysyy siitä huolimattakin hyvin irtaallaan lenkeillä. Ei karkaile eikä ole tyhmä, merkkailee vain vielä tavallista enemmän.

Dinon kanssa käytiin agilityssä keskiviikkona ja pikkutyttö yllätti positiivisesti.
Alkuun otettiin puomia, sekä kontaktilla naksuttelua, että kokonaista puomia. Dino on huomannut juonen, että vasta itsenäisestä pysähtymisestä kontaktille saa namin. Myös kontaktin päällä palkkailin ja Arttu käveli toisella puolella varmistamassa, ettei neiti saa vaan mitään alashyppäämisideaa. No, ei saanut.

Sitten tein namikupilla putkea ja pussia, sitten myös niin että palkka kädestä. Sujui hyvin ja pari kertaa Dino pääsi karkaamaankin (ei siis ollut käskyn alla, vaan juoksenteli vapaana ympärilläni) putkeen, josta kehuin äänellä, mutta en namittanut. Ihan vaan varalta. Ja pussihan oli ohjelmistossamme ekaa kertaa. Pari kertaa alkuun nostettiin kangasta ja sitten Dino menikin jo ihan itsekseen, namilautaselle oli kova kiire.

Ottettiin sitten myös lähtöönjättöä niin että kävin palkkaamassa istumisesta ja sitten vapautin putkelle/aidalle. Muutaman aidan suoraakin otettiin namikupille, välillä lähettämällä ja välillä niin että lähdin itse ennen koiraa. Hyvin pysyi istuallaan ja haki aidat. Rimat olivat tietenkin maassa.
Loppuun otettiin vielä "ratapätkää" joka sisälsi kokonaista 4 estettä.. Aita, putki, pussi ja aita. Dino meni reippaasti ja ongelmitta, lähtöönjättökin ok. Palkka kädestä.

Ja niin, analyysiksi nyt sen verran, että intoa sillä on ainakin esteille enemmän kuin äidillään ja se ei ole niin ohjaajapehmeä, joten omat sössimiseni ei saa sitä paineistumaan. Namipalkka on toistaiseksi vielä parempi kuin lelu, ainakin hallissa kun pitää keskittyä, mutta leikkimistäkin opetellaan koko ajan. Tavoitteena olisi, että jonakin päivänä voisin palkata lelulla enemmän. Pitäisi hankkia vinkulelu, jota riiviö ei saa tuhottua heti. Semmoisille se kyllä syttyy.
5kk ikään tullessa Dino on myös keksinyt tauolla minun komentamisen haukkumalla. Olen jättänyt huomiotta ja kehunut äänellä kun on hiljaa. Jos komentaa toisia koiria niin sitten sanon mur, lopettaa eikä (onneksi!!) paineistu. Hakee vaan katsekontaktiin ja ottaa lisää kehuja. Huomiota tähän pitää kuitenkin kiinnittää, ettei muodostu ongelmaa.

Harmittaa, kun mulla ei nyt ole kameraa ja tähän loppuun ei ole mitään älykästä kuvaa lisättäväksi, joten arkiston kätköistä nyt jotakin;

Dino 3kk kokeilee Myyn valjaita, ja äly senkun loistaa tuosta naamasta.

ps. Vihdon oli koiranettiin tullut Hildan TK1 näkyviin, kiva :) Kun taas esim. viime toukokuun agitulokset ei yritäkkään vielä näkyä siellä.

Nyt se sitten juoksee..

2012-01-18T13:53:00.000+02:00

.. niin, olihan tätä odotettukin. Hilda on yleensä aina tehnyt juoksun joululle, ja olinkin hieman ihmeissään kun joulun aikoihin ei mitään juoksua tullut. Nyt neiti sitten päätti aloittaa juoksun ja reiluhkon tiputtelun, joten treenit jäävät nyt muutamaksi viikoksi. Harmittaa, sillä 11.2 olisi ollut kotihallissamme agikisat ja nyt en ole varma uskallanko ilmoittaa, että ehtiikö juoksu loppua. Tokihan rahat saa sitten takaisin jos ei juoksun takia uskalleta lähteä kisaamaan.
Tällävälin pitäisi yrittää sosiaalistella mörköikään tulevan Dinon kanssa ja ehkä vähän aksaillakin.

ps. Käytiin tänään katsomassa asuntoa Patelassa ! Luhtitalon kakkoskerros, 61,5 neliötä ja ihana parveke + kokonainen keittiö ! Vessaan ja lattioihin tehty juuri remonttia. Minä tykkäsin ja vuokrakin on vain ihan hieman korkeampi kuin tässä nykyisessä, kun tässä se nyt tulee nousemaan keväällä.
Ainoa pulma on, että kyseinen asunto vapautuu 1.3 ja minä haluaisin muuttaa vasta 1.4 eli YO-kirjoitusten jälkeen.. No seuraillaan tilannetta ja katsotaan, tuleeko vihdoin muutto lähemmäs yliopistoa. Treeneihin on toki sitten pidempi matka, mutta onhan meillä auto käytössä :) Olisihan se koirillekin mukavampi asua muualla kuin kerrostalossa ja kauempana keskustasta.

Koirauintia ja lenkkeilyä

2012-01-15T14:29:00.002+02:00

Joo, niitäpä näihin pakkaspäiviin enimmäkseen kuuluu. Ei muuta.

Eilen käytiin suolla lenkillä kauniissa säässä ja muutama julkaisukelpoinen kuvakin tuli napattua tytöistä. Viima oli kova, niinkuin Oulussa aina, mutta se ei ainakaan neitien menoa hidastanut. Mietin siellä kävellessä, että olisiko Dinolle pitänyt laittaa takki päälle, mutta riehumisen määrästä johtuen ei varmaan palellut.
Tässä muuutama kuva;

Dino 5kk

Tänään sitten päästiin Hildan kanssa vihdoin käymään vasta avatussa Oulun koirauimalassa, joka tarjosi omalta osaltaan erittäin hyvät puitteet Hildan jumisen selän kuntouttamiseen. Alkuun Hildaa meinasi jännittää ramppi, jota pitkin altaaseen laskeuduttiin, mutta itse uinti sujui kivasti lelun ja pallon perässä. Seuraneitinä meillä oli Nala, joka ui tuttuun tapaansa täysillä ja koko ajan. Muutama kuva neitosista luvassa, kunhan saan ne Hennalta.

Hildan uinnin ajan Dino oli Nemon luona leikkimässä ja Artun sanoin "Joo, ne riehui kokoajan ja välillä joi vettä ja sitten riehui taas. Dino oli onnellinen kun kerrankin joku leikki sen kanssa."

Edit; tässä ne uintikuvat;

Luppis ui aluksi remmissä, että hoksasi miten se altaaseenmenoramppi toimii.

Märkä lammas ! Taustalla Nala etsii kadonnutta tennispalloaan..

Luppa ja vesilelu, uinti-intoa riitti muutamalle noutokierrokselle. Uintikuvat (c) Henna.

Ja mainittakoon vielä, että otan keskiviikkona Hildan mukaan treeneihin ja hyppäytän sillä muutamat maksi-aidat. Jos pomppaa ongelmitta, niin taidan ilmoittaa sen kisaamaan helmikuulle ja maaliskuun loppuun, kun on kotihallissa kisat. Lisäksi Emppu saanee käydä hieromassa sen vielä uudelleen. Kuitenkin eilen metsälenkillä näki, että se liikkui ihan eritavalla kuin ennen ensimmäistä hierontaa.

Rimakauhua ja rakkautta

2012-01-11T23:40:00.001+02:00

Hilda on pitänyt muutaman viikon lomaa kaikesta paitsi sohvalla nukkumisesta ja pikkulenkkeilystä, kun liukkaat kelit pistivät neidin toisen takajalan ja lanneselän todelliseen jumiin. Pari viikkoa sitten oltiin siinä pisteessä, että kävellessään Hilda ei nostellut takajalkojaan ollenkaan. Kaikeksi onneksemme kuitenkin Emppu pääsi hieromaan Hildan viimeviikon perjantaina, jolloin saattiin jumit auki. Niitä löytyi selän lisäksi mm. vasemmasta lavasta ja oikeasta takajalasta, sekä niskasta. Hieronnan jälkeen Hilda otti muutaman päivän lepoa ja tänään palattiin takaisin agilitytreeneihin.
Hilda teki treeninsä kuitenkin medikokoisena ja rimat olivat 45cm. Intoa elukassa kyllä olisi ja tahtoisin jo kisaamaan sen kanssa, mutta ensin pitää kuitenkin vielä huoltaa lihaksia ja seurailla hyppytyyliä treeneissä.
Tässä hieman videomatskua tältä päivältä; (ja niin tosiaan, pöytää ei olekaan varmaan vuoteen ollut missään treeneissä, joten se oli unohtunut koiralta täysin. muutamat lentsikat otettiin.) Ja anteeksi kännykkälaatu, menkää meidän youtube-kanavalle jos haluatte ne paremmat versiot !

Myös Dino oli mukana treeneissä, tälläkertaa ihan agistelemassa. Pentu on reipas ja tottelevainen, mutta kiljuu ja haukkuu kun pitää odottaa boksissa. Hyvähän se on että on intoa tekemään esteille, mutta pitäisi sen oppia odottamaan sievästi. Huomiotta jättäminen lienee alkuun paras ja pehmein keino vaientaa neidin itkukohtauksia, sillä ainakin tänään hiljeni melko hyvin pienen odottelun jälkeen.

Dino teki putkea, mutkaputkea, keppien aloitusväliä naksuttelin ja keinun kontaktilla käytiin myös. Mitään erityistä huomiota ei ole, neito toimii sekä namilla että lelulla. Namilla on vähän kiinni minun käsissä, joten ensikerralla aletaan tekemään sitten ainakin putkia namilautasella, niin saadaan huomio pois käsistä. Tässä muutama video:

Loput videot löytyy youtube-kanavalta !

Ja niin, loppuun vielä tämä älykäs kuva Hildasta;

Siitä vain miettimään miten tämä on mahdollista.

Se aika vuodesta....

2012-01-05T01:14:00.003+02:00

.. kun on viimeistäänkin aika kaivaa esiin kuluneen vuoden tavoitteet ja pohtia missä onnistuttiin ja missä ei. Aika paljon yllätysjuttuja on tälle vuodelle tullut, kuten Myyn jatkuva sairastelu, muutto ja Hildan pennut, jotka ovat toki menneet tavoitteiden edelle. Myös Dinon liittyminen laumaamme oli hyvin pitkälti yllätys.

No, tässäpä kuitenkin Hildan viimevuoden tavoitteet ja kootut selitykset;

- TK1 tuli täyteen, tosin vasta loppusyksystä pentutauon jälkeen, mutta kuitenkin !
- Jääviin liikkeisiin saatiin tarkkuutta ja ne toimii hyvin myös AVO-malliin.
- Nouto, nouto ja vielä kerran nouto. Joka toinen päivä luovutan tämän asian kanssa ja joka toinen päivä en. Kapulan kantaminen ja pitäminen sujuu, itse nouto ei.
- AVOsta (joka ei ollut virallinen tavoite!) kaikki muu on kunnossa paitsi nouto. Hyppy, luoksari, kaukot ja jäävät ok siis. Piilopaikkiskaan ei ole ongelma.
- Agissa meillä on lähinnä ollut kivaa kuluneena vuonna, ilman kummempaa menestystä. Pitkiä taukoja pentujen ja muiden kiireiden takia on ollut.
- Luonnetesti ja BH-koe hieman jäi, johtuu niistä pennuista jotka sattuivat juuri loppukesälle, kun kyseisille karkeloille olisi ollut aikaa.

Myyn tavoitteista mikään ei täyttynyt, sillä Myyn polvi leikattiin keväällä uudelleen ja sen jälkeen tehtiin päätös, että Myy jää asumaan ja kuntoutumaan vanhempieni luokse maalle.

Vuonna 2012;

Hildan tavoitteita

- Tokon jatkaminen omaksi iloksi ja ylempien luokkien liikkeitten viilailu, ihan vaan huvikseen. Jos nouto tuosta nyt joskus vielä saadaan kasaan, niin sitten joo kokeeseenkin.
- Ammattilaisen tokokoulutukseen hakeutuminen, jos minua oikeasti pääsee kisakärpänen puremaan
- BH-koe, vähintä mitä voin nyt sen kanssa nimen eteen hakea
- Taipparit, viimekesänä kävi jo mielessä, mutta nyt sitten oikeasti. SPA1 kiitos.
- Agilityä ja säännöllistä kilpailemista sikäli kun koiralla kuntoa ja intoa riittää ! Ei varsinaisia tavoitteita, varmaan me taas muutama yliaikanollakin onnistutaan taikomaan.
- Josko sen luonnetestikin sitten tulisi koettua ja näettyä
- MEJÄä varmaan täytyisi ottaa uutena harrastusohjelmistoon, kun kerta toko on vähän jäämässä pois päiväjärjestyksestä.
- Tärkein tavoite on kuitenkin terveenä ja elämäniloisena pysyminen, sekä silmäpeilaus vuoden aikana ! Mahdollisesti myös sterilointi, jos rahatilanteeni sen jossain vaiheessa sallii.

Dinon tavotteita & suunnitelmia

- Kasvaa terveeksi ja yhteiskuntakelpoiseksi koiraksi, joka on mukava niin kotisohvalla kuin treenikentälläkin
- Tokon ja agilityn alkeet tutuiksi, sekä mejään ja taipparihommiin tutustuminen
- Viralliset lonkka-, polvi ja silmätutkimukset n. 1.5v iässä eli vuoden 2012 lopussa tai 2013 alussa.
- Saatetaan myös käydä Dinon kanssa kysymässä joltakin tuomarilta, että onko tuo Dinon alapurenta nyt sitten sallittu (eli lievä) vai laiton. Eli näyttelyssä hakemassa joko HYL tai H, naurattaa jo valmiiksi.

Hmm, tässäpä kaikki olennainen tällä kertaa. Uusivuosi meni rauhallisissa merkeissä ja koirat eivät pelänneet pauketta. Hilda luuli että on sorsa-aika ja ulos mentäessä ei malttanut tehdä tarpeitaan, kun piti tähyillä taivaalle ja pöhistä häntä pystyssä.

ps. Harmittaa kun ei ole mitään kivaa kuvaa tähän, anteeksi.

Hyvää Joulua !

2011-12-24T15:17:00.001+02:00

Joo, hyvää Joulua kaikille ja menesyksekästä vuotta 2012 ! Tokihan voi myös olla että tämä on viimeinen joulumme jos maailmanloppu tuleekin 12.12.12 jne ;)
Palaan varmaan vielä kirjaamaan ylös tämän vuoden menneitä huippuhetkiä (meillähän ei muita hetkiä olekaan....) ja ensivuoden tavoitteita, mutta tässäpä muutamat joulutervehdykset meiltä kuitenkin.

Ja myös Hildan ja Junnun tyttären, Fannin, joulutervehdys:

Liito-oravat ja tyhmäntyhmä naapuri

2011-11-30T22:45:00.001+02:00

Tänään käytiin Hildan ja Nalan kanssa Lakeuden treeneissä agiliitelemässä.

Valkoiset pallot on Hildann rata ja mustat neliöt Nalan rata. Selostukset myöhemmin, mutta sanottakoot nyt, että ihan sujuvasti meni :)
Nala irtoili ja sain takaaleikkaukset tehtyä putkelle hyvin, ja tehtiin myös Hildan rataa pätkissä (niin että kepit ja A pois). Lisäksi itsenäisenä tehtiin keinua ja puomia.

Nyt menen nukkumaan vitutukseni pois, sillä meinasipa taas vallan katketa verisuoni päästä..
Naapurin iso ja tumma sekarotukoira(?) oli vapaana pihalla pimeässä, enkä tietenkään huomannut sitä ennenkuin se jo painoi täysiä Dinoa kohti (ehkä leikkimään, mutta kuitenkin). Dino sai päänsä läpi pannasta ja juoksi kiljuen karkuun ovelle. En siis ehtinyt potkia/heitellä irtiolevaa koiraa millään ennenkuin Dino oli jo päässyt vapaaksi. Naapurin muijalla ei tuntunut olevan mitään kiirettä ottaa omaa koiraansa kiinni vaan totesi vain että "ei se mitään tee", vaikka Dino kiljui oven ja koiran välissä hädissään. Lisäksi ihanaa naapuriamme ei vähääkään kiinnostanut kävikö Dinolle mitään, sitten lopulta kun otti oman koiransa takaisin kiinni.
Nyt sitten vaan pelottaa, että alkaako Dino pelkäämään/räyhäämään kaikille vastaantuleville koirille. HUOH sanon minä.
Ei muuta tälläerää, agikuulumiset tarkemmin kunhan jaksan.

Terriärrility ja Dinon tokoja

2011-11-28T23:17:00.001+02:00

Tänään oli ohjelmassa agilityä Nala-parsonin kanssa Koirakoulu Vietin jatkokurssilla.

Omat koirat olivat päivällä mukana vanhempieni luona leikkimässä Myyn ja Junnun kanssa, joten niitten kanssa en mitään erityistä tehnyt.

Tässä rata jota tehtiin Nalan kanssa;

Sitten muutama ajatus ja pulma;

- No ensinnäkin, putkien 6 ja 8 välissä on luonnollisesti 7, ei toinen 6.

- Putkeen 2 koiran tökkäys, että saa itse etumatkaa

- 4-5 koira irtosi itsenäisesti putkeen ja sain etumatkaa hyvin 6:lle

- Putkeen 8 poispäinkääntö ja 8-9 valssilla

- 10 takaakierto ok, valssi välille 10-11, mikä oli minulle hankalaa sillä oman koiran kanssa olisin pyörinyt mukana ja tehnyt takaaleikkauksen 11:lle.

- 11-12 taas poispäin kääntö, melko itsenäinen irtoaminen 13:lle ja 14 takaakierto jälleen ok

- 17:lle koira melko itsenäisesti, itse odottelemaan 18:n eteen.. Välillä koira jäi selän taakse ja väärälle puolelle, hieman rytmitystä

- Loppusuoran päässä namipalkka

Keinun lisäksi uuteena Nalalle tuli pussi, johon meni hyvin ensin kangas ylhäällä ja sitten oikeaoppisestikin. Keinu oli vauhdikas ! Tästä on hyvä jatkaa keskiviikkona oman seuramme treeneissä.

Dinon kanssa iltapuuhiksi naksuttelin paikallaistumista, maahanmenoa ja perusasentoa. Maahan se menee melko laiskasti, muuten toimii kivasti !

Huomenna Dinon tehosterokotus.

Tanssii kiharoitten kanssa

2011-11-28T00:29:00.001+02:00

Keskiviikkona Hilda kävi oman seuran treeneissä hallilla. Tein sen kanssa pelkästään varovaisia juttuja, kun se lauantain kisoissa oli niin juminen ja tahkea. No, samaa jumisuutta ei enää ollut havaittavissa, joten pienen jumppasarjan jälkeen tein rataa 50-rimoilla ja erilaisia keppikulmia, niitä mitä kisoissa ollaan sössitty. Pidemmästä ratapätkästä en ole vielä saanut videota, mutta tässä jumppis ja pujotteluita;

Hilda sai tosiaan ottaa vauhtia putkelta, että jumppiksen melko pitkät välit sujuivat yhdellä pompulla. Muulloin otti ekaan väliin yhden ylimääräisen askeleen ja toisen välin vasta kunnolla.

Varmistelua, varmistelua ja vielä kerran varmistelua.

Ja se kisoissa sössiintynyt keppikulma, varmistelua.

Myös Dinomuru kävi treenaamassa putkea, joka on selvästi jo nyt sen lempparijuttu !

Nyt viikonloppuna meillä oli vieraita, joten paljon mitään en ehtinyt koirien kanssa tekemään. Hildan kanssa tehtiin sisätiloissa kaukoja, i-m, m-i vaihdoilla ja sujui jopa ihan hyvin. Aiemmin olen käyttänyt takapalkkaa ettei hiissaa mutta nyt palkkailin huvikseen kädestä nameilla, eikä hiissannut. Kilttiä.

Kapulaakin vähän naksuttelin, kantaa jo muutaman askeleen minun vierellä. Minua kohti ei vielä kanna ainakaan täysikokoista kapulaa, lyijykynää ehkä vähäsen :D

Dinon kanssa naksuiltiin maahanmenoa, paikallaistumista, perusasentoa ja vähän vauvaseuruuta. Dino on innokas, mutta melko pehmeä edelleen Hildaan verrattuna.

Lauantaina Oulussa kävi se Iltasanomien paljon mainostama myrsky, mutta tein silti molemmille tytöille pienen sorsatreenin ulkona.

Hilda noutaa ja palauttaa reippaasti, eikä juuri mäklää siipeä. Myös etsiminen ilman heittoa onnistuu sujuvasti, mutta silloin meinaa vietti nousta liikaa ja mäkläily alkaa. Käskystä kuitenkin lopettaa höpöilyn ja palauttaa mukavasti.

Dino sai kantaa ja noutaa läheltä, kaikki ok. Irrottaminen pitää opettaa käskynä, mielellään leikkisi siivellä kanssani. Kiltti pentu ja nenä toimi tuulesta huolimatta.

Lauantaina illalla kävin vielä Hennan kaverina trimmaamassa brokenturkkisen Nalan melko nakuksi. Kunnollista kuvaa tyypistä ei trimmin jälkeen ole, mutta naamakarvat vietiin melko tehokkaasti;

Tänään sunnuntaina käytiin metsälenkillä Hennan ja Ilen lauman kanssa, eli mukana oli Hildan ja Dinon lisäksi Nemo ja Nala. Muutama kuva saatiin otettua hämärästä huolimatta ja Nalasta ei ole kuvaa, koska se painui koko lenkin ajaksi kauemmas metsään ilmeisesti riistan perässä.

Tulevan viikon suunnitelmissa on sitten agilityä Nalan, Hildan ja Dinon kanssa, sekä tokotreenit omalle ryhmälle.

ps. Tässä mielipiteeni tämän bloggerin suhteen

Pikkutreeniä ja vuoden viimeinen hylky

2011-11-21T23:29:00.001+02:00

Treenattu ollaan, vähän mutta kuitenkin.

Keskiviikkona Hilda kävi tekemässä uudessa treenipaikassamme ratapätkää jossa piti irrota putkille ja aidoille, sekä tehdä rytmityksiä. Keppikulma oli hankala, mutta siitäkin selvittiin. Vähän naksuttelin kontaktiakin, mutta en ottanut kokonaista A:ta. En luota, ettei hajoa käsiin.

Perjantaina vedin ensimmäistä kertaa tokoryhmää uudella seurallamme. Omat koirat eivät luonnollisesti olleet mukana ja tunnissa ehti aika hyvin vetää ryhmän. Mukana piti olla 8 koiraa mutta olikin vain 3, mikä oli mukavaa. Hankalinta oli ehkä se että ryhmän koirat olivat hyvinkin erilaisia ja eritasoisia. Yksi lähes kisavalmis, yksi pentu ja yksi alkeiskoira. Hyvin saatiin kuitenkin tehtyä katsekontaktia, seuraamisen alkeita ja myös alkeita paikallaoloon. Lähes kisavalmis koira teki jääviä ja seuruuta, pilkunviilauksella varustettuna.

Lauantaina käytiin Hildan kanssa OKK:n kisoissa heittämässä yksi startti ja hakemassa ruma_ruma_ruma_ruma hylky. Hilda oli oksentanut edellisenä yönä, joten arvoin, että lähdetäänkö edes yrittämään. No lähdettiin, eikä olisi kannattanut. Koira oli tahkea ja hidas, ja sen huomatessani en itse jaksanut ohjata mitenkään jämäkästi, jolloin koirakin lässähteli ja ehdotti mm. radalta poistumista. Hylkyhän sieltä tuli, kun väärä putken pää imaisi koiran sisäänsä (=lue, en jaksanut ohjata tarkasti). Hylyn jälkeen lähdettiin onneksi metsälenkille koko lauman voimin nollaamaan aivoja.
Tässä video radasta (kiitos Marjo!!)

Tälle vuodelle olisi kuitenkin vielä luvassa itsenäisyyspäivän mölllikisat Kas:illa, minne suunnataan Hildan ja Nalan kanssa.
Tänään maanantaina kävinkin yllättäen vähän treenaamassa Nalan kanssa Hennan ja Nalan omien treenien ohessa ja pitää kyllä kehua, että taitava ja terävä koira. Möllikisojen mölliradassa ei ole kontakteja eikä pujottelua, joten sinne suunnataan :) Hilda saa mennä kisaavien radalle ilman treeniä.

Ja joo, anteeksi, mitään ensilumikuvia ei ole, mutta kerrottakoot että Dino ainakin tykkää lumen syömisestä. Ehkä huomenna napsin jos ehdin !

ps. Eilen sunnuntaina Dino kävi katsomassa kolmosluokkien agilityä ja hyvin se suhtautui kovaan meteliin ja ahtaaseen halliin. Muutaman kerran piti haukahtaa kun toinen koira leikki vieressä, mutta muuten istui rauhassa jaloissani ! Hieno pentu :)

ppss. Hildalle on naksuteltu kapulaa, pitoja ja etenemisiä. Edistyy hitaasti, mutta kuitenkin. Dinon kans on tehty pennutottista häiriöllä ja ilman. Muistaakseni jonakin iltana käytiin Hennan ja Nemon kanssa Ouluhallin parkkiksella tekemässä paikallaistumista ?

Korjaustalkoot

2011-11-14T00:10:00.001+02:00

Tänään sitä sai taas huomata julmalla tavalla sen kaiken, mitä hyvässä koirassa on menetetty ohjaajan typeryyden takia. Kun Hilda oli pentu (ja minäkin olin pentu..) en tykännyt siitä kun koira riehui sisällä ja yritti varastaa tavaroita. Kielsin siltä todella paljon esineitten kanniskelua ja jahtaamista, ja kärsivällisyydella onnistuin kuin onnistuinkin tappamaan siitä kaiken saalisvietin ja leikki-innon. Ei vain silloin käynyt mielessä että koiran kyvystä taistella lelulla voisi olla jotain hyötyä sen tulevaisuudessa.
Viimeaikoina olen sitten hiljalleen alkanut opettaa Hildaa leikkimään uudelleen leluilla. Dinon tulo taloon on omalla tavallaan auttanut asiaa, koska Hilda on melko kateellinen, kun leikin Dinon kanssa. Hiljalleen Hildakin on siis oppimassa leikkimistä ja eniten se tykkää vinkuleluista.
Järkyttävintähän tässä kaikessa on se, että silloin junnuna kun itselläni oli aikaa ja intoa treenata, tein kaiken aivan päin helvettiä. Käytin siis paljon aikaa tuon koiran kouluttamiseen, mitä huonoimmilla metodeilla. Nykyisin sitten, kun on jo vähemmän enemmän käsitystä siitä, mitä oikeasti pitäisi tehdä, olen tullut laiskaksi ja aikaakin on vähemmän. Korjattavaa olisi.
Positiivista on kuitenkin se, että Hildan toko on nyt tauolla kisoista, eli varsinaisia tavoitteita ei ole. Kaikki se treeni, mitä tehdään, voidaan hyvillä mielin käyttää vanhojen virheiden korjailuun. Ja joo, kai minä olen sitä AVOinta luokkaa taas miettinyt. Ehkä keväällä tai sitten ei. Vielä joskus jos nouto saadaan kasaan.

Ostoslistalla on tokoon liittyen ainakin Pipa Pärssisen tokokirja ja noudon sekä tunnarin koulutusvihko. Ja niin, ehkä myös joku erilainen kapula, jos vaikka tuo tämänhetkinen on liian painava tai jotakin. Ajattelin tilata myös tunnaripalikat ja naksutella, jos ne kevyempinä olisivat alkuun helpompia. Ja oi rakkaat fanimme, piipittäkää jos me (tai minä) taas ollaan tekemässä jotain tosi tyhmää !

No sitten asiaan, tuon luovan angstisen pohjustuksen jälkeen. Tänään jaksoin Hennan seuraneitinä ja ehdottoman loistavana häiriönä vähän treenailla. Neiti Nala ja rouva Hilda eivät kyllä toisistaan enää juuri häiriinny, paitsi jos kaverilla on vinkulelu.
Hilda teki ihanan märällä asfaltilla avopaikkista koulun parkkipaikalla, häiriönä oli Nalan lisäksi autoja ja ihmisiä. Hyvin pysyi mahakarvojen kastumisesta huolimatta (joo, ite en makais minkään nakin takia märässä maassa kolmea minuuttia) ja näkösuojana oli koulun hieno piharakennus sekä auto. Hilda oli hyvä, kerran oli liikuttanut tassuaan, varmaan joku hiljainen protesti koko treeni-ideaa vastaan.
Seuruu oli onnellista myös, häntä heilui kun sai ruokaa. Perusasennot oli hyviä, en tajua miksi se ei kokeessa tee niitä yhtä reippaasti. Palkkailin aika tiheään, kun ei kerta palkattomuutta ole syytä treenata.
Jäävän seisomisen otin muistaakseni kerran ja avo-malliin, eli hiivin koiran taakse. No problem. Sitä en tosin tajua miksi se kokeessa aina tarjoaa maahanmenoa seisomisen tilalle mutta treenissä tekee oikein. Artun analyysi on se että kokeessa jännitän ja sanon käskyn vahingossa sillä äänenpainolla millä yleensä karjun maahan. Tai hidastan kävelyä vähän ennen käskyä. Tiedä sitä sitten, joku minun moka se kuitenkin on. Koira osaa.
Myös Nalaa makuutin hetkisen, kun Henna väitti että se ennakoi eikä pysy paikkiksessa. No hyvin pysyi kun vähän murisin sille heti kun kyynärpäät nousivat maasta. Hieno koira on Nala, kyllä minä vielä joskus oman parsonin laitan. Vaikka Nalan pennun jos sellaisia joskus on luvassa, siis sitten kun Hilda on jo oikeasti vanha tai päätynyt tuhkapussiin kirjahyllyäni koristamaan.
Ja pakko nyt tähän mainita että Hilda nukkuu tälläkin hetkellä meidän sängyssä, siitä huolimatta, että juuri asennettiin koiraportti ettei koirilla ole enää asiaa makuuhuoneeseen. No, oppiipahan Dino nukkumaan yksin portin takana.

Ja sitten vielä nopea kisaraportti viimeviikonlopulta; voi helvetti. Pääsenköhän koskaan yli tästä itseinhosta.
Eka rata, hyppäri, oli IHANA! Juuri Hildasopiva ja virtaakin koirassa oli, puhtaat kepit ja kaikki.
Toisiksi viimeiselle esteelle asti tehtiin nollaa (joka olisi ollut luokan ainoa sellainen!!!) kunnes sitten viimeisellä aidalla tapahtui jotakin. Käänsin Hildaa kyllä tarpeeksi, mutta en karjunut, notta 'tässä' ja sieltä koira tuli hieman siivekkeen ohi. Korjasi kyllä heti itse eikä onneksi hypännyt väärältä puolelta. Ekalta radalta siis 5 ja muutama sekunti aikaa, joka kylläkin tuli vasta viimeisen aidan korjaukselta. Sijoituksemme taisi lopulta olla 6. Kyllä muuten harmittaa edeleen, ihan oma virheeni, kun en ohjannut loppuun asti. Se olisi ollut startin ainoa nolla :s Tästä ei ole videota edes, joten ette voi nähdä meidän viittä vaille täydellistä suoritusta.

Toinen rata oli sitten edellinen rata mutta toisinpäin väännettynä, mielestäni paljon hankalampi. Nollaa tehtiin puoleen väliin asti kunnes koira jäi persjätössä selkäni taakse pahasti ja itse omalla liikkeelläni vedin sen renkaan ohi. En jäänyt korjaamaan joten siitä hylky. Loppurata meni hyvin paitsi en ohjannut kunnolla ja koira valitsi yhden väärän putken... Tässä kuitenkin video hylsyradalta, onpahan vähän materiaalia siitä miten ei pitäisi ikinä suoralla yrittää ehtiä persjättöön. Ja siitä miten Hilda ei tahdo putkeen jos voi yrittää yleisössä olevan Marjon luokse hillumaan.
Ps. Noi kepit on kuitenkin melko innokkaat jo, vaikka paljon sitä varmistelenkin vielä !

Agilityä ja videoita

2011-11-04T12:13:00.001+02:00

Keskiviikkona käytiin kentällä vähän pyörittelemässä Hildan, Dinon, Nalan ja Hennan kanssa. Hildan kanssa lähinnä pidettiin hauskaa ja tehtiin nami- ja lelupalkalla pikkupätkiä ja pujotteluita.
Lisäksi vinoja hyppyjä laitoin Hildalle ristikoiksi, että se oppisi hyppäämään ne keskeltä. Harvoinhan sillä rimoja tulee alas vaikka olisi kuinka mahdoton hyppykulma, mutta kuitenkin. A;n kontaktia Hilda ei osannut enää ollenkaan, joten jouduin käskytyksestä huolimatta vielä lisäksi jarruttamaankin sitä. Huoh. Loppua kohti kuitenkin parani. Lisäksi otettiin keppejä, ihan hyvin, kunhan vaan itse muistaisin ettei ole kiire mihinkään.
Tässä muutama video kyseisistä treeneistä

Tässä se hieno kontaktivirhe tosiaan.

Tässä hieman asiallisempi kontaktisuoritus.

Siinä kans kontakti ok, mutta sitten kaikki muu perseellään. Ja miniaidat !

Loppuun vielä tämä; Hildaa on yritetty kauan opettaa leikkimään leluilla, mutta koskaan se ei ole oikein osannut. Hennalla oli kuitenkin mukanaan vinkuva wubba kong josta hilda innostui yllättävän paljon. Vanha mammakin voi oppia uusia juttuja, kuten leikkimisen.

Myös Dinon kanssa aksailtiin vähän vauvajuttuja, kuten putkea, 'aitaa' ja rengasta. Tässä videokooste.

Olen niin tyytyväinen tuohon Dinon paikallaistumiseen, se pysyy tosi hyvin lähdössä !

Niin, sunnuntaina on tosiaan kisat Hildan kanssa. Kahdelle hyppyradalle olen sen ilmoittanut, mutta mitään suurempia odotuksia ei ole. Lähinnä mennään kokeilemaan kuinka sen hermot kestää kisatilannetta ja riittääkö sillä vauhti näin loman jälkeen yhtään mihinkään. Kepeiltä ei toivottavasti haeta virhettä, koska Hilda osaa ja minä en.

Lauantaina on samojen kisojen kolmosluokat, joita mennään varmaan katsomaan Dinon kanssa, ihan vaan sosiaalistumisen ja toisten koirien näkemisen nimissä.

Pohdintaa ja kuvia

2011-11-01T20:39:00.004+02:00

Viimepäivinä sairastellessani olen huomannut, että minulla on oikeasti hienot koirat. Arki niiden kanssa on helppoa ja molemmat ovat sopeutuneet hyvin kaupunkiin kohtuullisen pienessä ajassa. Siksi ajattelinkin kirjoittaa molemmista koirista listaa ja hieman pohdintaa, lähinnä itseäni varten, siitä, mihin tyttöjen kanssa nyt tulisi kiinnittää huomiota, ja mitkä jutut ovat menneet eteenpäin. Hilda on tauolla tokosta ja Dino opettelee elämään niinkuin kiltit koirakansalaiset yleensä.

Ensin tarkempaan syyniin vaikka Hilda

Viimeisin saavutus TK1. Toko on kisatauolla. Avoimen ja alokkaan juttuja saatetaan tehdä huvikseen, mutta enemmän aikaa ja voimavaroja käytetään nyt luitenkin muihin juttuihin. Nouto on edelleen hankalaa, mutta muuten avoin on käytännössä kunnossa, jos siis joskus vielä kisataan.

Agility on hildan äitiysloman jälkeen myös ollut hieman jäissä, mutta pikkutreenejä ollaan tehty ja kisat ovat ensi sunnuntaina. Aika tavoitteettomana mennnään, lähinnä kokeilemaan, onko koiralla intoa tauon jälkeen. Mennään vain hyppäreille, kun kontakteja ei olla ehditty treenata. Yritetään siis pitää hauskaa ja ennenkaikkea suorittaa kepit virheittä ! Talvi treenataan aktiivisesti ja kisataankin varmaan ainakin hyppäreillä.

Agilityyn liittyen yritän kasvattaa Hildan kuntoa juoksuttamalla sitä vapaana mahdollisimman paljon. Sen paino on nyt palautunut pennuista normaaliin neljääntoista kiloon eli kovemman rasituksen uskaltanee taas aloittaa. Ja toki myös omassa kunnossani olisi kasvatettavaa ;)

Käytöstavoissahan Hildalla ei ole mitään ongelmaa, mutta tänään törmäsin ensimmäistä kertaa tilanteeseen, jossa Hilda rähisi remmissä toiselle koiralle. Ensimmäistä kertaa varmaan yli kahteen vuoteen.. Tilanne hämmensi minua niin paljon, että en edes huomannut komentaa Hildaa. Ja oli se itsekin omituisen välikohtauksen jälkeen melko nolona. Ohitettava koira oli musta isovillakoira, jolla oli yllään kahiseva sadepuku. Kadulla oli melko pimeää ja ohitustila pieni. Toinen koira lukitsi katseensa meihin jo kaukaa ja aloitti pöhinän ensin. Yleensä Hilda ei moisiin reagoi, mutta tämä oli poikkeus, enkä ollenkaan tiedä mistä johtui ! Jos joku keksii jonkun syyn niin saa ilmoittaa.

Nuorempana Hildan pöhinäongelmana olivat sitä itseään isommat koirat, joita se kuollakseen pelkäsi. Se ongelma saatiin kuitenkin pois säännöllisellä agitreenillä. Pitää ehkä jatkossa pyytää Hilda seuruuseen jos sama koira tulee uudelleen vastaan.

Sitten ajatuksia Dinosta !

Dino kasvaa hurjaa vauhtia ! Sen mitat ovat n. 35cm ja 6kg. Se kasvaa myös henkisesti ja on päivä päivältä fiksumman oloinen.

Dinon sisäsiisteys on hyvällä mallilla ja ulos tarpeiden tekemisen juoni on selvästi mennyt perille. Yön aikana tai yli 5 tunnin koulupäiväni aikana D saattaa pissata paperille, eli pidättäminen on vielä hankalaa.

Dino osaa leikkiä. Se on hienoa, mutta mun pitää olla varovainen, ettei se kyllästy minun kanssa leikkimiseen. Yhtäaikaa kuitenkin pitää yrittää leikkiä sen kanssa niin että sen vietikkyys pysyy yllä ja tuota ominaisuutta voi jatkossakin käyttää hyväkseen. Eniten D tykkää palloista ja minun agilitylapasista. Esimerkiksi lenkillä Dino ohittaa ihmiset hienoiten niin, että kun se ohittaessa katsoo minua, heitän sille lapasen, jota se sitten saa kantaa tai repiä minun kanssa :) Tänään huomasin, että kun ihminen tulee vastaan, D saattaa katsoa minua jo valmiiksi lelun toivossa. Jes.

Dino on hieman ääniyliherkkä. Se ei varsinaisesti pelkää, mutta säikähtää helposti kovia ääniä. Säikähdyksen jälkeen se kuitenkin palautuu nopeasti, eikä erityisemmin hae tukea minusta tai Hildasta. Yleensä se katselee ympärilleen ja yrittää etsiä äänen aiheuttajaa. Ennen varsinaisen mörköiän tuloa täytynee tehdä monenlaista ääniharjoituksia, ehkä jopa joskus tulevia taippareita silmällä pitäen. Tänään D kävi syömässä iltaruokansa jääkiekkokaukalon luona, jossa kiekot paukkuvat jatkuvasti kaukalon seiniin. Muutamaa kovempaa pamausta säikähti ja kääntyi ääntä kohti, mutta muuten söi rauhassa. Piakkoin sitten vaan starttipistoolia.

Tokoa Dino on tehnyt melko vähän (istu, maahan, paikka, tänne jne alkeet), mutta sosiaalistushommia ollaan tehty sitäkin enemmän. Vaikka lagotto ei ole arka koira, en halua ottaa riskiä, että minun koirastani tulisi edes varautunut. Mielestäni sellaisen koiran kanssa harrastaminen ei vaan ole kovin nautinnollista, vaikkakin mahdollista.

Ensimmäisenä viikkoinaan meillä Dino huusi kaikki automatkat boksissa, oli Hilda mukana tai ei. Nyt tilanne on rauhoittunut ja tyttö piippailee enää ensimmäiset 2min matkasta. Varalta kuitenkin olen jättänyt sen ruokkimatta ennen pidempää autoilua, siltä varalta, että sillä on matkapahoinvointia. Yritän seurailla tilannetta.

Loppujen lopuksi D on kuitenkin kiltein pentu, johon olen ikinä törmännyt. Rauhallinen niin kotona kuin kylässäkin ja hyvätapainen remmissä. Tuhojakaan se ei juuri tee, mitä nyt omia lelujaan suolistaa. Myöskään liiasta äänenkäytöstä tuota pentua ei voi syyttää.

Loppuun kuva Hildasta, Dinosta ja Artusta tältä aamulta.

Kuvahaaste !

2011-11-01T19:47:00.002+02:00

Vaikka kuin moni on haastanut meidät tähän kuvajuttuun, joten nyt lopulta sain tämänkin aikaiseksi. Jee !

1. Tältä näytimme muutama vuosi sitten (2006, 2007)

2. Toisinaan koirani ovat hyvin edustavia

3. Näistä kuvista voi päätellä mitä harrastamme

4. Tästä kuvasta tulee aina hyvälle tuulelle

5. Päässäni surisee kysymyksiä tätä kuvaa katsellessani

6. Tahtoisin elää nämä päivät uudelleen (eka 8/2011 Dinon silmät auki ja toinen 6/2011 muutto Ouluun)

7. Mm. nämä persoonat ovat huippuja

Borcol Nemo ja parsoni Nala (miks mulleioo Nalasta kuvaa!!)

Myy

Peipolan Beyond Illusion SG, Iitu !

Sekä Hilde ja Gretha, samaa laumaa muttei ole kuvaa lopuista.

Edi ja Ringo (Ringostakaan ei oo kuvaa!)

Junnu

Romi

8. Ei paljon naurattanut

Se Juhannus kun Hilda varasti ruuat grillistä ja sai palovammoja.

Ja mikä pahinta, minä jäin ilman ruokaa !

9. Tämä on mielestäni kaunis kuva

10. Paras kuva ikinä

Meiän lauma tänä aamuna, 1.11.2011 <3

R.I.P Romi

2011-10-27T20:52:00.001+03:00

Lepää rauhassa Romi ( FIN MVA Mardenas Cayuga) 13.2.2001 - 27.10.2011

Koira, joka opetti minulle, mitä on hyvä tottelevaisuus. Hildan paras kaveri.

Haastetta ja kuvia !

2011-10-27T19:58:00.000+03:00

No alkuun se haaste. Nettiä kiertää jatkuvasti näitä hienoja blogitehtäviä ja pitkään olenkin niiltä onnistunut välttymään ! No nyt kuitenkin Henna laittoi meille haasteen, jossa pitää kertoa meidän laumasta 8 satunnaista faktaa ja haastaa kaveri. Me haastetaan Marjo ja Jessi, koska niitten blogista ei tätä vielä löydy.

Ja sitten asiaan, 8 faktaa meistä :

1. Hilda on koira, joka se paranee aina, kun se saa pitää taukoja treeneistä. Ennen kisojakin olisi parasta vaan antaa koiran elää pellossa ja pitää hauskaa, niin sen vire säilyisi paremmin kisatilanteissa. Tätä en osaa kuitenkaan tehdä, vaan vielä kisojakin edeltävänä iltana on melkein pakko saada vähän naminaksutella koira rukkaa. Kyllähän se ruuasta innostuu, mutta kisakentällä on sitten vähän nihkeää. Mainittakoon nyt vielä että tein tänään ekaa kertaa kisojen jälkeen mitään tuon koiran kanssa ja kylläpä oli vietikästä, kun ei olla moneen viikkoon touhuttu.

2. Minulle ei koskaan pitänyt tulla toista lagottoa, varsinkaan Hildan pentua. Mutta Dino jäi, koska olen katunut, että Aakkosista ei itselle jäänyt lasta. Lisäksi Dino oli ensimmäinen kätilöimäni valkoinen tyttölagotto (minulle ei muut kelpaa) ja siihen on muutenkin ollut aina erityinen tunneside. Järkeväähän olisi kaiketi ollut myydä se, mutta en vaan usko, että koskaan olisin voinut löytää ihmistä jonka kelpuuttaisin omaksi ihmiseksi Dinolle. Ja nyt kun yhteisiä viikkoja on takana 12, en kadu hetkeäkään päätöstä jättää se itselle. Hieno ja oppivanen tyttö, vinoista hampaista huolimatta.

3. Hilda tykkää tokosta enemmän kuin agilitystä, joka on monen koiran kohdalla juurikin toisinpäin. Ja onhan se vähän outoa, että koira tykkää pilkunviilaamisesta ja tiiviistä yhteistyöstä, eikä niinkään vauhdista ja vapaammasta työskentelystä. Minua Hildan äiti&namiriippuvuus ei todellakaan haittaa, mutta lajina agility olisi itselleni mieluisampaa. Onneksi Hilda kuitenkin on kehityskelpoinen myös agipuolella ja Dino on kasvamassa äitinsä tassunjäljissä kohti agilityntäytteistä tulevaisuutta.
.. Ja niin, monet ovat sanoneet, että minun pitäisi olla onnellinen, että minulla on yhteistyökykyinen koira. No, yritetään.

4. Eilen Dino oppi vihdoin alkeellisen maahanmenon. Se oli sille jostain syystä kovin hankalaa, ainakin kun vertaan Hildan pentuaikoihin. Monet kouluttajat ovat sanoneet että maahanmeno voi olla koiralle siksi että se muistuttaa alistumista (luonnollisesti) mutta Dinolle se on vaikeaa siksi, että Dino on niin iloinen. Jo paikallaan istuminen näyttää olevan sille kovin puuduttavaa, koska on kiire namin tai lelun perään. Se on hassua, koska muuten en koe Dinon olevan kovin ylivilkas pentu.

5. Vaikka väitän, etten välitä koiranäyttelyistä, minua harmittaa, ettei Hilda ole nuorempana käynyt enempää näyttelyissä. Kun katson nyt esimerkiksi kolmen vuoden takaisia kuvia, huomaan että Hildalla olisi ollut helpostikin mahdollisuuksia saada sertejä, jos olisin vienyt sitä pieniin ryhmänäyttelyihin ja tietynlaisille tuomareille. Ja ovathan Hildan vanhemmatkin pärjänneet hyvin.Nykyisin olen jo niin laiska, etten jaksa enää alkaa sille näyttelyturkkia kasvattaa.

6. Dinolla on alapurenta. Lagoton rotumääritelmässä lukee että lievä alapurenta on sallittua, mutta en ole aivan varma mikä sen lievän raja on. Dinon purenta on tavallaan myös käänteinen saksi, eli edessä olevat alahampaat kyllä osuvat taakse jääviin ylähampaisiin. Luulisi että se on lievä, siitä lievempi olisi jo tasapurenta. Täytynee siis joskus kokeilla ja viedä Dino näyttelyyn Pohjoismaiselle tuomarille, sittenhän se selviää onko tuo nyt laillista vai ei.

7. Olen niin ylpeä Hildan terveystuloksista (A/A, 0/0, silmät ok), koska suomen lagottojen jalostustoimikunta on joissakin asioissa kanssani reilusti eri mieltä. Suomen lagottojen jalostustoimikunta vaatii, että jalostukseen käytettävällä koiralla on oltava näyttelyistä 2x EH. Vaikka niinkin tarkkaa on ulkomuodon osalta, D/D lonkkaisia koiria saa käyttää jalostukseen. Itse ottaisin ainakin mieluummin koiran, joka ei ole käynyt juuri näyttelyissä, kunhan sen terveys on kunnossa ja luonne mukava. Toki on tärkeää että lagotto näyttää lagotolta eikä esimerkiksi villakoiralta tai portugalinvesikoiralta, mutta silti minusta olisi tärkeää, että koirien terveys ja luonne laitettaisiin etusijalle jalostusasioissa. Mitä hyötyä koirasta on kaikkien maitten muotovaliona, jos se täytyy lopettaa 6 vuotiaana, koska lonkat eivät kestä vähäistä juoksemista kehässä?

8. Hildan strategiset mitat ovat tällähetkellä 44cm ja 14kg. Ja Dinon n. 35cm ja 6kg. Omani ovat niin rumia lukemia että niitä en julkaise :)

ps. Huomenna Dinon ensimmäinen rokotus.

Sitten niitä kuvia Dinosta (12vko), kuvat (c) Minä ja Henna

Ja loppuun vielä muutama kuva Hildan pennusta Tenniksestä (rek. Nadal) (c) Tuula

Treeniä vaihteeksi

2011-10-18T22:29:00.001+03:00

No mitä, meiän elämä on mennyt ihan villiksi. Tänään klo 9 reikäleipä aamulla oltiin taas agikentällä, tälläkertaa ns. koko perheen voimin. Mukana oli minun ja Hildan lisäksi siis Dino ja Arttu, sekä Sanni. Sanni on meidän auto, Nissan Sunny. Varsinainen koira-auto, boksi mahtuu juuri ja juuri takapenkille ja haisee pahalle (bensalenkkariamikselle) valmiiksi. No, eteenpäin se kulkee, eli minä pääsen treeneihin. Se kai on tärkeintä.

Ja sitten asiaan. Luppa teki treeniä, mitä nyt aamu-unisena koira (tai muija) pystyy tekemään. Rimat sen 50cm ja lelu- sekä namipalkka. Kahta erilaista radanpätkää, tässä kuva:

Harjoituksessa 1. eli tuossa mustalla olevassa ei ollut mitään suuria ongelmia. Renkaan ja aidan välinen välistäveto ok. Kepit yllättäen ookoo (rakastan nykyisin tuota koiraa kun voin luottaa kepeillä siihen) ja loppukin ok. A:n alastulokontakti vino, kun en antanut käskyä tai meinnyt tarkistamaan sitä, etten olisi sen ja putken välissä, mutta otti kuitenkin. Kaksi toistoa riitti, kepit ohjasin vasemmalta. A:n ylösmenokontaktiakin ajattelin vinoksi mutta ei kuulemma ollut, vaikka en käskyttänyt. Kivaa :)

Kakkosharjoitus eli tuo punainen oli myös ok. 1. ja 2. väliin ehdin valssata ja 4-5 väliin tein hienon poispäinkääntymisen, vaikka ensin meinasin saada koiran pohkeille kun olin liian hidas. No sitten nopeutin omaa hommaa, koska pitää olla onnellinen että Hildakin on joskus nopea. Ja AAAAAA nyt tunnustan rakkauttani tuota koiraa kohtaan. KEPIT. Itse menin reilusti keppien vasemmalle puolelle ja Luppaeläinhän kepitteli. Tuli aika kovaa vauhtia kohti tuosta kutosaidalta, mutta kääntyi kuin kääntyikin hyvin keppien väliin ja jatkoi itsenäisesti loppuun asti, vaikka minä erkanin lopussa jo kauemmas kohti 8. aitaa. Välistäveto jälleen ookoo. Rengas oli korkea mutta hienosti pomppasi.

Ja mainittakoot nyt vielä, että tuntuu että Hilda on vihdoin oikeasti hoksannut miten ne kepit mennään, olin minä missä tahansa. Myös sen tekniikka on parantunut huimasti, nimittäin se alkaa jo hienosti pomppaamaan keppien välit eikä yritäkään enää ravaamalla. Onnellisuus.

Sitten DINO joka oli myös mukana. Hän ei siis koskaan ennen ole käynyt agilityssä koska rokotuksia ei vielä ole, mutta tänään otin sen mukaan kun oltiin aamuvuorolla ihan kaksin Tiian ja koirien kanssa. Dino meni siivekkeitten välissä olevan riman yli monta kertaa hienosti, käskyllä ja käsimerkillä :) Välillä Arttu piti pannasta kiinni ja välillä ohjasin itse siivekkeen yli. En nyt ole varma hoksasiko se mistä sitä namia saa, mutta hyvin pysyi minun perässä eikä karannut kentän laidalle Tiiaa tervehtimään.
Putkeen Dino meni myös, sellaiseen oikein mustaan ja pimeään. Ei pelännyt yhtään ja huomasi varmasti mitä pitää tehdä että saa namin. Hieno likka ! <3

Muuten ollaan Dinon kanssa tehty kotona paljon katsekontaktitreeniä, ruualla ja lelulla, sekä vähän istumista ja paikallaoloa. Remmikävely, luoksetulo ja kynsien leikkuu sujuu jo hienosti. Viikonloppuna ehkä taas tutustutaan trimmaussaksiin ja seistään pöydällä. Pesukaan ei olisi pahitteeksi kakaralle.

Agitreeniä !

2011-10-10T23:25:00.002+03:00

Joo, voihan mitä kuttua.
Semmoinenkin harvinainen ilmestys nähtiin, että minä ja Hilda käytiin agitreeneissä. Ensimmäistä kertaa sitten heinäkuun alun jälkeen ja kuten odottaa saattoi; koira toimi, muija ei. Sää oli sopivan viileä Hildamammalle ja vauhtia oli järjettömästi. Ensin tehtiin verryttelyksi harjoitusta medikorkuisilla rimoilla ja sitten nostettiin makseiksi, kun todettiin, että mammaloma ei ole tuon koiran kuntoa päässyt juuri heikentämään.
Tässä kuva ratapätkästä (joojoo, itse piirsin paintilla):

Ja mitä tästä opimme; Hilda OSAA takaakierrot, kunhan vaan luottaisin siihen. Osasi kohdissa 2-3, 5-6 ja 7-8! Myös kepit väärältäpuolelta sujuivat hienosti, samoin puomin alastulokontakti vaikka itse juoksin reilusti lähemmäs 11. estettä ennenkun vapautin kontaktilta :) Ainut ongelmia tuottava kohta oli 6-7 välinen lyhyt suora, koska en ehtinyt kääntämään itseäni kohti seiskaa Hildan ollessa kutoshypyllä. Niimpä se jäi aina selkäni taakse ja painoi kutoselta suoraan kasille. Ratkaisu -> muijan pitäis opetella juoksemaan. Muuten oikeinkin hieno treeni.

Loppuun vielä kuva viimelauantailta, kun Hildan kokeen ajan Dino oli Hennalla ja Ikellä hoidossa, kiitokset sinne hyvästä hoidosta ja kuvista!

ps. Arttu sanoi, että jos tilaan Dinolle tämän pannan, niin hän ei enää käytä Dinoa lenkillä. LOL.

Kannattaa vilkaista Etsy-shopin käsintehdyt koiratarvikkeet, eivät ole kalliita ja värivalikoima ihanan laaja suomalaisiin tuotteisiin verrattuna. Rakastuin.

TK1 Hilda !

2011-10-08T13:41:00.002+03:00

Noniin, kaikki meidän tokotavoitteet on ehkä nyt kasassa ja jatkoa on luvassa vain jos ja jos vain minä päätän että jaksan opettaa tuon noutamaan. Siitähän se on kiinni.
Koepäivän aamuna fiilis oli huono ja Arttu oli antanut Hildallekin aamupalaa ja namit eivät kelvanneet. Kokeessa kaikki oli kerrankin etuajassa. Saavuimme paikalle 45min ennen luokkamme alkua jolloin kehässä oli jo edeltävän luokan viimeinen koirakko. ALOkas aloitettiin 20min etuajassa kun kaikki olivat jo paikalla. Lisäksi hurja belgianpaimenkoira murisi Hildalle, josta rva herkkis otti tietenkin paineet heti. Ja alkoi ääntelemään. Herrajjumala, minun koira ! Ei koskaan ennen ole ääntäkään päästänyt tokossa. No yritin sille sitten syöttää vaan nakkia, joka ei maistunut yhtään niin hyvin kuin normaalisti.
Minä en koskaan treenaa juuri ennen koetta (niinkuin monet tekevät) mutta pyysin Hildan kuitenkin kerran sivulle, kokeillakseni vaan että se voi toimia vaikka belgi mölisee taustalla.

Ennen paikkista huomasin, että hiphei, hallissa on lintuja. Muutama talitintti loikki ruutunauhoja ihmetellen ja siinä vaiheessa ajattelin etttä heihei ykköstulos, Hilda tahtoo linnun. No makuu sujui lopulta kuitenkin kympin arvoisesti vaikka vieressä oleva lapinkoira näytti kokoajan siltä että 'oho tyttö!' kukaan ei kuitenkaan häipynyt. Veijo oli mukavana ja antoi luoksepäästävyydestäkin kympin, vaikka Hilda nousi seisaalleen, että mahtui heiluttamaan häntää paremmin.

Sitten odoteltiin yksilöitä. Hilda odotteli boksissa ja minä rapsuttelin nuorta bc:tä joka yritti kiivetä syliin. Yksilöihin lähdettäessä kaikki oli paskaa. Hilda ei ole ikinä seurannut noin huonosti, niinkuin sunnuntaipäiväkävelyllä olisi. Teki mieli vääntää se solmulle häpeämään. Täyskäännöksessä valui kauas minusta ja lopun perusasento otettiin käskyllä. Kontakti pysyi kokoajan mutta paikka oli huono, voi herrajjum. Vapaanaseuraaminen parempi, edelleen joku perusasento käskyllä tai jäi puuttumaan. Meinasi alkaa itkettää.
Liikkeesstämaahan oli muuten hyvä, mutta koira jäi rapsuttelemaan kesken seuruun pannan alta, joten odottelin hetken ja käskytin seuruun tuplana. Maahan tippui kuitenkin nopeasti eikä ennakoinut perusasentoa. Voi luoja silti, ei sitä koskaan ennenkään ole kutittanut pannan alta kesken liikkeen.
Luoksetulo täydellinen Veijon mukaan. No nopea ainakin.
Seisominen... voi jeesus. Pitäis ehkä kertoa sille koiralle mitä ollaan tekemässä. Kyllä se jonnekin jäi taakse ja jatkoin matkaa. Oli kai seissyt/hiissannut hetken ja istunut sitten. Tyhmä minä, opettele käskyttämään.
Viimeisenä hyppy, ihan ookoo. Vähän vinossa seisoi siellä toisella puolella, mutta EI ENNAKOINUT PERUSASENTOA JEEEE :)
Kokonaisvaikutus 10, kuulemma 'pieniä kauneusvirheitä'. Lol.

Kokonaispisteet 165 ja ALO1 ----> TK1 :) Sijoitus oli 6., alokkaassa oli meidän lisäksi wss, lapinkoira ja loput paimenia.

Tässä vielä tulosrivi:
Paikkamakuu 10
Luoksepäästävyys 10
Remmiseuruu 8
Vapaaseuruu 9
Maahanmeno 7
Luoksetulo 10
Seisominen 0
Hyppy 9½
Kokonaisvaikutus 10

Kokonaisuudessaan ehkä paskin ykköstulos mitä Hildalta on nähty, ihme haahuilua ja sunnuntaikävelyä. Mutta jos ajatellaan että pennelit on luovutettu viikko sitten ja treenattu viimeksi kesäkuussa, niin tämähän on aivan hyvä :)
En sano, että tästä on hyvä jatkaa, koska ei me ehkä jatketa, ainakaan hetkeen. Toisaalta nälkä kasvaa syödessä ja noutokapulakin meillä on..
Muita AVOimia ajatuksia on se, että luoksetulon stoppi lienee kunnossa ja kaukotkin toimii ainakin takapalkalla hyvin. Noutonoutonouto siis vaan. Katsotaan.
Talvi kuitenkin treenataan sekä tokoa että agia lämpimässä hallissa ja ei minulla ole motivaatiota treenata tokoa, jos jatko ei ole mielessä. Aloon meillä ei enää ole asiaa. Aika näyttää, starttaako Luppa joskus tokossa, jossa joku oikeasti arvioi sen kapulannoutamista... (Kyllä se sorsaa, siipeä ja damia noutaa).
Nyt kuitenkin keskitytään hetki agilityyn ja pennun kanssa touhuamiseen.

Pennusta vielä sen verran, että eilen tuli ikää mittariin 9 viikkoa ja tyttö on erittäin reipas ja kontaktihakuinen. Mielestäni oikein sopiva sekoitus Hildaa ja Junnua, joten hänen luonteestaan voisin kirjoittaa pidempiäkin tarinoita lähiaikoina. Tänään Hildan kokeen ajan Dino oli ensimmäistä kertaa ikinä hoidossa, Hennan, Nalan ja Nemon luona, ja sielläkin tyttö oli ollut reipas. Hildan hermorakenne siis ainakin vielä toistaiseksi, kohtuullisen stressitön ja äänetön pakkaus. Kuvassa Dino 8vko ja Myyltä varastettu pallo.

ps. Mainittakoot nyt vielä että samaisessa kokeessa Hildan agilitykaveri wss Friida teki myös hienon ykköstuloksen ja Friidankin nimen eteen lisätään nykyisin sitten TK1 :) Hienoa luppakoirat !

Tokokokeeseen valmistautumista - not

2011-10-05T15:27:00.000+03:00

Pennut ovat lähteneet maailmalle Nettaa lukuunottamatta, joka lähtee maanantaina. Hilda muutti maalta vanhempieni luota takaisin Ouluun ja samalla mukana tuli yllättäen myös Hildan tytär Dino, jonka yhteistuumin äidin kanssa päätimme jättää itselle. Dino on oikein kiltti ja suloinen tyttö, joka rakastaa ruokaa ja puistossa juoksevia komeita jääkiekkoilijoita. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on päivittäin.
Alla kuva Dinosta.

Hilda on toipunut mammalomastaan hyvin ja näinollen lauantaina on edessä tokokoe täällä Oulussa, Aaltokankaalla. Tokoa on treenattu viimeksi siis joskus heinäkuun alussa kun KPKK:n kokeeseen menoa suunniteltiin, mutta nyt loma on kirjaimellisesti lusittu ja kumpikaan meistä ei enää taida tietää, mitä se sellainen perusasento tarkoittaa. Raskauskiloja Hildalla on ja niistä yritän sitä laihduttaa, joten namit maistuvat rouva maitolaivalle vielä normaalia paremmin. Sitä en sitten tiedä kuinka noilla tisseillä voi mennä liikkeestä maahan.. Pentu-Dino tissuttelee nimittäin vieläkin, joka ei omalta osaltaan edistä yhtään tissien kutistumista.

No, koepaikka on kuitenkin varattu ja tuomarina mukava ja rento Veijo Kinnunen, jolta meillä jo onkin yksi ykköstulos. En minä nyt kovin odota, että me sitä viimeistä aloykköstä ja koularia ollaan menossa hakemaan, mutta ainahan Hildakin voi yllättää. Viimeisin tokokokeemme on tosiaan se katastrofaalinen ALO3, kun paikkiksessa hirvikoira syöksyi Hildan päälle ja Hildaa pelotti. Uusinnasta ei tullut mitään. Jos tässä kokeessa koira tekee sujuvan paikkiksen ilman treeniä niin voin kuolla pois onnellisena merinorsuna, ilman mitään koulariakin !

Toinen pieni pulma on jäävä maahanmeno. Hallin pohja on hiekkaa ja puuhaketta, eli niinkuin heppamaneesit yleensä. Jotenkin en usko, että koira haluaa sinne kovin nopeasti makuulleen syöksyä. Vaikka toisaalta, syöksyy se betonille, asfaltille ja lumelleikin. Saapa nähdä.

Treeniä tuskin enää tällä viikolla tehdään, perjantaina namin kanssa voisin tsekata muistaako se mitä on paikalla istuminen, ennen luoksetuloa siis. Hyppyä ollaan tehty ulkona lenkeillä, pihan betoniporsas on meiän tokohyppyeste. Hyvin menee, mutta menköön! :)

Muuten ollaan Hildan kanssa lenkkeilty dieettilenkkejä ja tehty vähän sorsaa. Taipparitreeniä siis ja yleistä nenäpelleilyä. Pakastimessa olevilla teeren siivillä olen vetänyt jälkiä ja vähän ollaan kantamista käskylläkin mietitty. Noutoa pitäis naksutella, kyllähän se vedestä noutaa vaan ei maalta. Vesikoira mikä vesikoira. No, jäljellä kulmat sujuu jo paremmin ja tarkemmin, ja kantaessa saattaa häntä heilua. Ei ota häiriöitä sorsalla samallatavalla oikein mistään, kuin esim. tokossa. Kuvia myöhemmin, saan kamerani takaisin perjantaina :)

Hei me lennetään...

2011-09-12T22:34:00.001+03:00

... ainakin melkein ! Pentujen liikkuminen on parantunut viimeisen kahden viikon sisässä hurjasti ja koko talo on jo muutamaan kertaan vallattu. Myös terrieri-Myyn kanssa leikkiminen sujuu ja yllättävän hyvin Myyllä on hermoja leikkiä pentujen kanssa.
Eläinlääkärin tarkastusta ja mikrosiruja olisi luvassa ensiviikolla.
Tässä kuitenkin 5vko pönötyskuvat pennuista, jotka onnistuivat yllättävän hyvin nuorisolta.

Nadine l. Dino

Nimbus l. Herkko

Nancy l. Jutta

Nettarina l. Netta

Nadal l. Tennis, vielä vapaana!

Ja alle vielä muutama kuva Herkosta, jotka olin ulkoillessa ehtinyt näpsimään. Sitten olikin jo kiire juoksemaan Netan perään, joka yritti koko ajan kaivautua kuistin alle.

Jäljellä onneksi enää muutama viikko ennenkuin pennut lähtevät maailmalle ja minä saan Hildan ja Dinon Ouluun luokseni :) Tapahtumakalenteriakin pitäisi päivittää, Hildalle olen kaavaillut tämän vuoden puolelle vielä muutamaa toko ja agilitykisaa !

Saanko esitellä, pennut nimineen !

2011-08-23T22:48:00.003+03:00

Ensimmäisenä syntynyt tyttö on nimeltään Nancy, joka on alustavasti varattu.

Toisena syntynyt tyttö sai nimekseen Nadine l. Dino, neiti on varattu itselleni, eli jää näillänäkymin meille.

Kolmantena syntyi vaalea poika, joka sai nimekseen Nimbus. Nino on vielä vapaana!

Neljäntenä syntyi pieni tyttö, joka sai hauskan tarinan kautta nimekseen Nettarina. Neidin kutsumanimi on Netta ja hän on löytänyt kodin Helsingistä.

Viimeisenä syntyi suklaanruskeilla merkeillä varustettu pikkupoika, Nadal eli Tennis, koska pojan selässä oli syntyessään täysin pyöreä ruskea laikku. Tennis on vielä vapaana!

Otan mielelläni pentukyselyitä vastaan, koskien vapaita pentuja eli Tennistä ja Ninoa, koska virallisia varauksia ei ole vielä tullut. Myös alustavasti varatun Nancyn tilannetta voi kysellä, jos koti olisi tarjolla nimenomaan lagottonartulle. Minut tavoittaa parhaiten puhelimitse tai sähköpostitse.

p. 0442552643 /Oona

wiipunmail@gmail.com

Pennut 16vrk ja silmät auki :>

2011-08-21T16:08:00.000+03:00

Kuvia

Muutama kuva..

2011-08-06T13:27:00.000+03:00

... alle vuorokauden ikäisistä nattusista :)

Nimiäkin on kovasti mietitty, mutta muuta en kerro, kuin että kirjain tulee olemaan N ja kieli italia ja sitten ihan nimiä nimiä :)

Pentuja !

2011-08-05T23:45:00.000+03:00

Hildan ja Junnun pennut syntyivät tänään 5.8 seuraavanlaisessa järjestyksessä;

klo 19.15 ruskeavalkoinen tyttö, merkit päässä, hännäntyvessä ja toisessa takajalassa
klo 19.50 valkoinen tyttö
klo 20.45 valkoinen poika
klo 21.07 ruskeavalkoinen tyttö, merkit päässä ja hännäntyvessä, vaalea raita päässä.
klo 21.15 ruskeavalkoinen poika

Pentue oli aikalailla tasakokoinen ja kaikki pennut energisiä ja elinkelpoisia.
Hilda joi paljon vettä jokaisen pennun välissä ja pentujen synnyttyä söi pienen annoksen lihaa ja raejuustoa. Ja sitten käytiin vielä ulkona.

Hilda ja pennut voivat hyvin ! :) Kuvamateriaalia luvassa huomenna.

Viralliset mahakuvat !

2011-08-04T18:02:00.000+03:00

Hildan raskauspäivät tänään 62 :) Pesin ja puunasin neidin vielä kertaalleen. Tässä muutama kuva:

Seuraava päivitys on jo toivottavasti sitten pentupäivitys !

Taikan Mejätulos ja kuulumisia

2011-08-02T20:41:00.002+03:00

Niin se vaan aika kuluu ihan laittoman nopeaa vauhtia ja A-pennut täyttävät pian 2v !

Taikalle (Alba) Saatiin kuukausi sitten näyttelytuloksen lisäksi ensimmäinen MEJÄtulos, AVO2 ja pisteet 30. Hieno homma, onnea Marikalle ! Tarkemmat pisteet ja Taikan kuulumiset voi lukea Jekun ja Taikan blogista.

Tässä kuva sankarittaresta palkintoineen:

Ei voi pentu enää paljon enempää äidiltään näyttää, ihan Hildan tyttö se on !

Jos en kertoisi teille, että tämä on Taika, niin luulisitteko Hildaksi kuvan perusteella ? No ette, koska siinä on MEJÄ-palkinto ;)

Ja sitten omia kuulumisiamme. Hilda on siirtynyt vanhempieni hellään huomaan maalle ja H-hetki alkaa olla käsillä, tänään vuorokausi 61 meneillään ! Maha on suuri ja ruoka ei enää ole maittanut niin hyvin. Lämpöjä mittaillaan ja innolla odotetaan, että alkaisi tapahtua. Pentulaatikko on kasattu. Mahakuvaa minulla ei Hildasta valitettavasti ole, kun en ole maalle päässyt sellaista ottamaan.

Omasta puolestani on ollut mukavaa elää viikko koiratonta elämää näin YO-kirjoitusten alla, mutta keskittyminen on ollut hieman vaikeaa.. Odottavan aika on pitkä ja pentuhommat mielen päällä kovasti :) Toivottavasti viimeistään viikonloppuna pääsen esittelemään teille uudet perheenjäsenemme.

ps. Oma arvaukseni on 3n + 1u = 4 vinkupalloa, mutta parempiakin arvauksia otetaan vastaan :) Tyttöpennuille hyviä koteja loistavien ihmisten ja koirien luokse tuntuisi ainakin olevan tarjolla.

Yllättäviä uutisia

2011-07-22T23:31:00.000+03:00

Noh, näin sitten. Sinne Kokkolan tokoon ei koskaan päädytty.
Koetta edeltävänä iltana aloin tutkia Hildan mahaa ja mitäs löysinkään; kivikovan mahan ja hieman riippuvat tissit. No, ensimmäinen ajatus oli että jaa, taasko valeraskaus, näitähän ei olekkaan hetkeen näkynyt. Illan päälle kuitenkin Hilda aloi läähätellä ja vaikuttaa kipeältä. Selailin nettiä paniikissa ja luin kohtutulehduksen oireista ja mietin että nytkö se on kiireesti sitten steriloitava. Peruin tokokokeen siinä vaiheessa, kun yli puolet yöstä oltiin valvottu rauhattoman koiran kanssa. Aamulla kahdeksalta alkoi lääkäreihin soittelu.
Soitin kaikki Oulun neljä yksityistä eläinlääkäriä läpi, joista kolmella aika olisi mennyt seuraavaan viikkoon ja yhdessä lääkäri lomalla. Sen jälkeen kaupungin eläinlääkärille, jolla kuuntelin neljä kertaa putkeen sen, että kaikki linjat ovat tilapäisesti varattu. Viimeisenä oljenkortena soitin vanhempieni kotipaikkakunnan lääkärille, joka lopulta suostui ottamaan meidät vastaanotolleen hätätapauksena kesken rokotuspäivän. No, ei muuta kuin koira autoon ja Raaheen. Varalta otettiin vielä tokokoelaputkin mukaan, että jos kyseessä olisi vain tavallista ärhäkämpi valeraskaus niin kokeeseen voitaisiin lähteä.
Lääkärillä Hilda punnittiin, paino oli noussut n. 800 grammaa normaalista, vaikka minä olin koiraa yrittänyt laihduttaa. Lopulta Hilda heivattiin pöydälle ja mitattiin lämmöt. Lääkäri sanoi, että ei tämä ainakaan kohtutulehdusta ole ja siinävaiheessa ajattelin, että tällä selvä, se on vaan valeraskaus. Lääkäri kuitenkin halusi vielä varalta ultrata Hildan ja mitäs siellä näkyikään; PENTUJA. Meille on siis tulossa elokuun puolen välin tietämillä lagoton pentuja.
Kaikeksi onneksi tiedossa on että uros on oma ja yhdistelmä kennelliitolle aivan laillinen. Olihan Hildan astutusta suunniteltu, mutta minä sanoin, että ei vielä kun kun haluan täyttää 18v että saan kennelnimen ensin. No, ilmeisesti koirat olivat jossain välissä viereisissä tarhoissa ollessaan (jo silloin kun Hilda murisi Junnulle, selvästi juoksun jälkeen) hoitaneet homman itse.
Ultrassa näkyi lääkärin mukaan noin neljä tai viisi aika isokokoista penneliä ja kaikki sikiöt olivat hyvin elossa siihen nähden, että äitikoira vielä ultraa edeltävinä päivinä kävi agilityssä ja taipparitreeneissä. Toki ensijärkytyksessä raskauden keskeytyskin kävi mielessä, mutta kun raskaus on jo niin pitkällä, että se olisi pitänyt tehdä leikkaamalla, niin ei kauaa päätöstä mietitty. Tietenkin olisi ollut asia erikseen jos uros ei olisi ollut tiedossa.
Nämä pennut kuitenkin jäävät viimeisiksi sekä Hildalle, että Junnulle, koska Junnu on kovin stressaantunut kun on juoksuisia narttuja ja äiti haaveilee myös Junnun kanssa harrastamisesta laajemmin. Toivotaan että kastraatio syksyllä rauhoittaa pojan luonnetta ja vähentää sen stressiä. Inhottavaa kun se aina laihtuu kun naapurinkin koirilla on juoksut.

Hildan viimepentueesta Bella (Angelina) kokonaista viiden viikon iässä. Nämäkin neposet täyttää jo pian 2v.

Paljon on kyselty, että jääkö pentua minulle itselleni. Olen niin kovasti katunut sitä, kun en Hildan nollayseistä mitään jättänyt itselleni (suoraan sanottuna siis Bellaa tai Taikaa, jotka olivat silloiset suosikkini). Olen sanonut että katsotaan nyt mitä sieltä tulee; jos tulee nätti vaalea hyväluonteinen tyttö jolle en löydä kriteerini täyttävää kotia, niin ehkä sitten :) Kuitenkin nyt asun poissa kotoa ja Hilda on yksin ja toisaalta jos otan Myyn mukaan Ouluun niin Junnu on vahempieni luona ainoa koira, joten paikka meidän sekalaisesta laumasta uudelle tulokkaalle kyllä löytyisi.
Myös pennun sijoittamista tai osaomistusta olen miettinyt, sillä mielestäni Suomessa ei ole tarpeeksi mukavaluonteisia, A- tai B-lonkkaisia ja muutenkin terveitä lagottoja.

Ja samaisesta 090909-pentueesta Pilkku (Aurea), riiwiöpentu josta kehittyi todellinen kaunokainen.

Ja sitten vielä Myyn kuulumisia, neiti kävi viikon päivät mökillä rottajahdissa ja uimassa ja jalka on vaikuttanut tosi hyvältä. Jopa niin hyvältä että isä on suunnitellut syksymmällä ottavansa Myytäkin mukaan metsäreissuille, se kun saa jo liikkua vapaana. Uinti sen selvästi tasapainottanut sen lihaksia.
Tänään kuitenkin kävi pieni vahinko ja Myy venäytti hieman kipeää jalkaansa, kun se pääsi flexin päässä hyppäämään kiveltä Hildan niskaan. Jalka meni vähän jäykäksi joten annoin kipulääkettä. Seuraillaan ja katsotaan alkaako huomenna uimaan, jos vaikuttaa kipeältä niin pitää soittaa jalkaa hoitaneelle lääkärille..
Muuten Myy voi hyvin, on iloinen ja tekee tokoa mielellään. Se asuu vanhempieni luona maalla ja isi ei halua antaa sitä minulle kaupunkiin ja toisaalta ymmärränkin. On se selvästi laumamme energisin koira ja kissojen kanssa yhteistyössä toimiva rottien ja hiirien kauhu, talliapulainen ;)

P.s. Välillä tuntuu että harrastaisin mieluummin pitsinnypläystä tai kuviokelluntaa, kun näitten eläinten kanssa sattuu ja tapahtuu, mutta ehkä näistäkin tapauksistä selvitään :) Kirjoittelen taas lisää kunhan saan mammamasusta asiallisia kuvia otettua !

Hildan kuulumisia ja vähän muutakin

2011-07-19T23:14:00.000+03:00

Taas ollaan Hildan kanssa vähän touhuiltu, se mitä ollaan minun YO-lukemisilta ja muilta kiireiltä ehditty.

Tokokoe Kokkolan K-PKK:lla on tosiaan seuraavana torstaina (21.7), jota varten ollaan treenattu todella vähän. Tuomarinmuutoksesta johtuen Kokkolassa ei tuomaroikkaan Päivi Lamminen vaan Veijo Kinnunen, joka on minulle oikeastaan aika neutraali asia. Molemmilta ollaan ykköstulos haettu ja ehkä Päivi oli astetta tiukempi, mutta sekös meille olisi sopinut hyvin. No tuomari kuin tuomari, treenattu ei olla ollenkaan.
Sisätiloissa olen ottanut tokohyppyä tuoleista ja jumppakepistä rakentamallani esteellä, koska tuntuu että Hilda valuu kauas esteestä. Lisäksi hyppy on yleensä viimeinen koeliike, jolloin Hilda alkaa jo väsyä palkattomaan tekemiseen ja ei aina lähde ensimmäisellä käskyllä. No, kotioloissa kuitenkin ok.

Paikallamakuu on kai tällähetkellä meidän suurin paniikki, kun viimekokeessa (mistä ei ole blogitekstiä!) hirvikoira lähti paikallamakuusta ja meni suoraan Hildan luokse haastamaan riitaa, jota Hilda tietenkin säikähti. Paikallamakuu saatiin ottaa uudelleen, mutta Hildaa pelotti jo niin, ettei se tahtonut maata enää ollenkaan. Siitä kokeesta sitten tulokseksi ALO3, yksilöt Hilda teki tilanteeseen nähden hyvin !
No, paikallamakuuta on nyt sitten treenattu, mutta häiriön alla en ole katsonut aikoja. Sisällä ja yksin parkkipaikalla se kyllä makaa.
Muita ennakko-odotuksia minulla ei tulevan kokeen suhteen ole, mutta jos ei TK1:stä vielä taiota niin sitten 14.8 on kotikentällämme Oulussa koe, johon olen jo paikkaa alustavasti varaillut. Toivotaan nyt kuitenkin, että Kokkolassa sujuu ja saisimme Hildan kanssa alkaa miettimään AVOimia juttuja. Tai enimmäkseen sitä noutoa...

Maanantaina, eli siis eilen, käytiin Oulunsalossa Lakeuden koiruuksien kentällä agiliitelemässä. Sää oli törkeän painostava ja kuuma, joten Hilda sai pomppailla medirimoja melkein kaikissa harjoituksissa ja pujostella, sekä miettiä A:n kontakteja ja puomia. Sieltä muutama kuva;

Ihana rengaskuvasarja.

Ottikohan ? ;D

Agilityn lisäksi käytiin vielä tänään Marjon ja Jessin kanssa tekemässä taipparitreenit. Jessi onkin jo taippareihin ilmoitettu, joten ehkä olikin syytä treenata.

Hildan jälkiosuus oli hieno, kun ajatellaan että neito on edes nähnyt raatoja viimeksi yli kolme vuotta sitten ! Linnunsiivellä vedettiin n. 100 metriä pitkä yhdellä kulmalla varustettu jälki, jota Hilda lähti ajamaan itsenäisesti liinan päässä ja kulmakin sujui hyvin, mitä nyt Hilda hieman jäi etsimään, että missä se verilammikko on, kun MEJÄssä kulmien makuupaikat merkitään enemmällä verellä. Kun kulmasta oltiin selvitty, Hilda ajoi taas hyvin loppuun asti ja otti siiven suuhun ilman erillistä käskyä ja esitteli sitä touhukkaana minulle. Irrotus toisella käskyllä, vähän meinasi mäklätä. Jälkipaikan maasto oli kosteaa ja melko vaikeakulkuista mänty- ja varpupusikkoa.

Nouto-osuudella ajettiin läheiselle soramontulle ja Marjo oli askarrellut hienon puupalikkasiiven. Hildalle tein nousdosta kolme toistoa, ensin lähellä rantaa ja viimeinen sitten sinne viiden metrin päähän. Hilda nouti kaiketi hyvin ja ui reippaasti vesisateesta huolimatta. Irrotukset paremmat kuin jäljellä, eikä mäklännytkään. Hyvä Hilda ! :)

Myy ja Junnu ovat olleet vanhempieni mukana Kuusamossa mökillä, jossa ainakin Myy on kuulemma uinut ja saunonut enemmän kuin laki sallii. Lisäksi äiti kertoi, että Myy tykkää istua kanootin kyydissä ja kytätä veden alla liikkuvaa melaa.

Myös mökkisaaren myyrä- ja rottakantaa on taas harvennettu urakalla, kun Myy vapaana ollessaan niitannut kaiken mikä vaan mahtuu neidon hampaiden väliin. Myös pikkukalojen perässä kaislikkoon uiminen oli Myyn lomaohjelmassa. On se älykäs, pieni terroristi.

Tällä erää kuulumisia ei ole enempää, torstaina kokeen jälkeen sitten taas toivottavasti TK1 iloisuuden merkeissä !

Kuulumisia

2011-07-12T23:48:00.000+03:00

Jaa-a, olenpa ollut aktiivinen. Koiraeläinten blogia päivitelty viimeksi huhtikuun alkupuolella. Nyt on selvästikin aika korjata tämä vääryys ja kirjoitella tänne viimeisen kolmen kuukauden kuulumiset.

Toukokuu 2011.

Myyn kanssa treenattiin tokoja, mutta neidin jalka lääkäröitiin uudelleen ja vikaa löytyi vielä sen verran, että liikuntakieltoa tuli ja jäätiin tauolle.
Hildan kanssa kisattiin 5.5 agilityssä KASilla, agilityrata ja hyppyrata.
Agilityradalta tulokseksi tuli 15.91 kun ratavirheitä tuli kympin verran ja aikaa rapiat viisi sekuntia. Rata oli helpohko ja mukava, mutta Hilda karkasi hieman lähdöstä ja yksi rima tuli alas, kun käänsin hieman huonosti. Toinen vitonen tuli kepeiltä ja aika muutenkin huono, kun siellä kepeillä piti sitten säätää reilummasti.
Hyppyradalta tulokseksi HYLky mikä harmittaa todella sillä hyppärirata oli ihana ! Hilda meni väärälle esteelle, kun en osannut kääntää sitä ajoissa, kun neito oli nopeana. Aika olisi varmasti ollut todella hyvä. Rata tehtiin kuitenkin loppuun hylsyn jälkeen ja meni mukavasti. Ja johan pujotteli, kun ensimmäisellä radalla oli tehty selväksi, että pujotella täytyy vaikka kuin olisi kiire eteenpäin.

Kesäkuun alussa tulikin sitten muutto Ouluun, joka toi mukanaan omat haasteensa. Myy jäi kipeän koipensa kanssa asumaan vanhempieni hoiviin maalle, sillä uudessa talossamme Oulussa ei ole hissiä ja Myylle portaiden käveleminen ei ole vielä sallittua. Neitosen kohtaloa katsotaan sitten terveystulosten selvittyä, että jääkö se asumaan vanhemmilleni Junnu-lagoton seuraksi vai tuleeko se meille Ouluun. Aika näyttää.

Hilda uuden kerrostalokodin 'takapihalla'. Oikea citykani.

Hilda ja Arttu muuttohommien jälkeen.

Hildan kanssa käytiin kuumina päivinä uimassa ja treenattiin muutaman kerran agilityä, tokohommat on aivan jääneet.. Kesäkuun alussa Hildalla oli juoksu jolloin treenejä jäi väliin kolmen viikon verran. Alla muutama uintikuva Nalasta ja Hildasta, kuvat varastettu Hennalta mutta luulisin että itse kuvasin suurimman osan ainakin.

Hilda miettii, että kannattaako tuolla rapakossa nyt yhden kepin perässä juosta.

Nalan mielestä kyseinen toiminta oli erittäinkin kannattavaa..

Paikalle oli eksynyt myös muutama kultainen kaveri.

Nyt heinäkuussa ollaan melkein tehty seurahyppäys, ainakin agilityä ajatellen. Raahen koirakerhon riveissä ollaan edelleen ja sen mukana ilmoittauduimme myös piirinmestaruusjoukkueeseen. Kyseiset joukkuemestaruudet ratkotaan Oulussa elokuun lopulla.

Kuitenkin aloitimme tänään 12.7 agilitytreenit myös uudessa porukassa, Lakeuden koiraharrastajissa, Oulunsalossa. Neljän hengen treeniryhmä ja vapaat kentän käyttövuorot kuulostavat loistavilta ja mukavaa oli tänäänkin, kun neljän ihmisen ja kuuden koiran joukolla treenasimme agilityä kaatosateessa.

Hildan kanssa tehtiin ratapätkää, jossa oli A, muutama hyppy, 0-kulman pimeäputki ja pujottelu. Hilda pujotteli moitteettomasti ja putki löytyi. Myös A:n alastulon kontakti oli hyvä. Puomilla käytiin yksittäisenä, hyvin kulki sekin. Hienoa.

Tämän kuun suunnitelmissa on tulevana perjantaina Limingan ryhmänäyttely jossa esitän japaninpystykorva Rasmuksen. Viikonlopun Oulu KVssa ohjelmassa on sitten handlausta laajemmalla mittakaavalla, rotuja lagotosta jackrusseliin ja niin edelleen.

21.7 olisi tokokoe Kokkolassa, jonne lähdetään jos vain sää sallii ja auto saadaan lainaksi.

Treenejä tehdään oman jaksamisen mukaan, ainakin kolmessa eri osoitteessa ;)

Jatkossa lupaan taas bloggailla reippaammin.

Kuvapostaus...

2011-04-11T10:47:00.004+03:00

... koska me ei olla tehty mitään. Eikä ole edes huono omatunto, on ollut koeviikon ja kaiken kanssa hirveä kiire.

Loput kuvat löytyy täältä!

Myyn kanssa ollaan naksuttimella hiottu teräviä maahanmenoja ja istumisia ja seisomisia. Siirtymiset koira-edessä-tyylillä onnistuu hyvin, eikä Myy juuri hiippaile.

Lisäksi ollaan harjoiteltu lelupalkalla seuraamaan lähtemisiä. Kun koira lähtee hyvin eikä edistä niin lelu lentää, vuorotellen eteen, taakse tai sivulle, ettei tule ennakointia.

Muuten ollaan vaan lenkkeilty, kavereitten kanssa ja ilman.

Nyt odotellaan juoksua alkavaksi molemmille tytöille, Hilda varmaan aloittaa ensin ja Myy seuraa sitten perässä.

Kuulumisia

2011-03-13T15:58:00.003+02:00

Viimeinen kuukausi on mennyt kiireessä ja tohinassa, niin koiraillessa kuin muussakin elämässä.

Hildan kuulumisiin kuuluu enimmäkseen satunnaista treenailua tokon ja agilityn saralla.

Pihalle olen vihdoin pystyttänyt pujottelukepit ja aloitusvälit alkaa hiljalleen löytymään paremmin. Vielä on mamma-vasemmalla-pujotteluissa vähän vauhtiongelmaa, mutta itsenäiset ja hyvät aloitukset Hilda on viimeaikoina tehnyt. Muutenkin sillä on intoa ja asennetta aiempaa enemmän.

Myös puomin ongelmaan agilityssä päästiin viimein kiinnittämään huomiota, kun treeneissä oli samassa harjoituksessa keinu ja puomi. Namilautasen avulla ensin ja sitten ilman saatiin taas tehtyä selkeämmäksi puomin eroa keinuun. Ei Hilda puomia edelleenkään laukkaamalla mene, mutta kulkee kuitenkin reippaasti eikä enää suuremmin hitaile.

Mielestäni on hyvä että kepeille ja puomille on saatu varmuutta, sillä ne näen itse meidän pieninä ongelmakohtina. Seuraaviin kisoihin ilmoittanen Hildan kuitenkin vielä hyppärille, että puomille voi nyt palkata vielä joka kerta. Toivon mukaan kesän alusta päästään takaisin agiradoillekin.

Tokon kanssa töitä on tehty vähemmän, mutta sitäkin vietikkäämmin. Paljon lyhyitä, hauskoja treenipätkiä. Lelulla leikkimistä ja sillätavoin rentoutta ollaan harjoiteltu kovasti. Kotona olohuoneessa ja pihalla ketunhäntäleikki sytyttää Hildaa jo jonkin verran, mutta ei vielä täydelliseen palkkaukseen asti. Tänään jopa agilityhallilla Hilda leikki vähäsen, mikä oli suuri yllätys.

Leikkitreenien lisäksi olen hinkannut keskittymistä perusasennossa, Hildaa kun sattuu inhottamaan jos käskyt ei tule nopeasti. Ennen ruokakupin saamista ollaan otettu eripituisia aikoja perusasennossa miettimässä elämän suuria kysymyksiä.

Muutaman seuraamispätkän olen myös tähän kuukauden sisään mahduttanut, ihan vain testatakseni, että se osaa edelleen käskystä siirtyä oikeaan kohtaan ja ottaa sopivan kontaktin. Ja osaahan se !

Treenitouhujen lisäksi Hildalle tuli jo melkeinkesä, ja se vedettiin koneen kakkosterällä aikalailla lyhyeen turkkiin.

Myyn harjoittelu viimeisen kuukauden sisään on jäänyt tosi vähälle. Muutama citykävely ja ohitusharjoitus ollaan tehty, sekä kotioloissa hieman näyttelytreeniä. Pöytähommat on edistyneet huimasti ja Myy jo melkein pitää pöydällä olemisesta.

Lisäksi olen miettinyt Myyn opettamista seisomaan maassa ilman asettelua. Tykkään kyllä asetella sitä, mutta toisaalta se osaa seistä hyvinkin ryhdikkäästi itse, kunhan vaan on sopivan kiintoisa lelu näköpiirissä.

Tokon osalta ollaan treenattu vain kotosalla, pikkuisen perusasentoja ja paikalla istumista, jossa Myy edelleen tahtoisi hieman ennakoida toisinaan.

Tällä hetkellä Myy on kokonaan sairaslomalla vielä ainakin viikon. Viimeviikolla Myytä ulkoiluttaessaan isäntä huomasi Myyn tassusta tulevan verta ja haljenneen kynnen. Heti seuraavana päivänä vein Myyn lääkäriin ja kynsi napattiin kokonaan irti. Nyt siis vielä ainakin viikko syödään antibioottia ja kasvatetaan uutta kynttä tilalle.

Neiti on kuitenkin ilmoitettu huhtikuun loppupuolen Lahden KV näyttelyyn ja toivotaan nyt, että kynsi ehtii kasvaa hyvin takaisin ja ettei mitään lisä-äksidenttejä tapahdu.

Loppuun vielä Myyn 10kk kuva pöydältä.

OKKn tokokoe ja Myyn treenejä

2011-02-06T15:29:00.002+02:00

Hildan kanssa käytiin eilen 5.2 OKKlla alokasluokkailemassa ja tuloksena ALO1, sijoitus 4.

Tässä pisteet ja kootut selitykset:

Luoksepäästävyys 10

Paikalla makaaminen 10

Seuraaminen kytkettynä 9 (jotakin väljistä oikealle käännöksistä taas)

Seuraaminen taluttimetta 8½ (sössin ite täyskäännökset aika uukkareiksi ja oikeat edelleen hieman väljät)

Liikkeestä maahan 10

Luoksetulo 10 (vaikka minusta törmäämisestä ois pitäny antaa 9 !)

Liikkeestä seisomaan 0 (taas se istui, tätä se ei selvästi osaa)

Estehyppy 7 (tuplakäsky ja Hilda meni aika kauas esteestä)

Kokonaisvaikutus 9

Että tämmöistä tälläkertaa, Hilda oli ehkä väsyneempi ja heikommassa vireessä kuin viimekerralla ja itse en ollut seuraamisiin kovin tyytyväinen muutenkaan. No ykkönen kuitenkin. Tuomarina oli Veijo Kinnunen.

Myy on treenaillut maahanmenoja liikkeestä ja hieman näyttelyjuttuja. Myös käsien/ohjaamisen seuraamista ollaan vähän otettu ja muuta yleistä kontaktipyörittelyä.

Pakkasralli vallattu :)

2011-01-22T17:22:00.003+02:00

Tänään 22.1 lähdettiin aamulla kuuden aikaan ajamaan Kemiin kokoonpanolla minä, Saana, Hilta ja pitcol Veera, sekä äiti kuskina ja henkisenä tukena.

Verryttelyssä hyppäytin Hildalla pari 50 korkeaa aitaa ja pujoteltiin.

Ensimmäisellä radalla tuomarina oli Johanna Nyberg. Rata oli suhteellisen hankala ykkösten radaksi ja eniten itseäni hirvitti maksien muuri, joka oli nostettu tosi korkeaksi, siinä missä muut esteet olivat 55. Muurille koiran piti tulla vieläpä kahdesta suunnasta ja aika tiukasta mutkasta, ja siinä tulikin paljon virheitä. Muuten rata oli koiralle teknisesti helpohko, ohjaajalle vaikeampi.

Tuloksia tuli yhteensä kolme makseissa, loput hylsyjä. Suurin osa hylsyistä taisi tulla putkelta jonka 'väärä pää' oli se koiralle loogisempi.

Hilda kuitenkin teki ratavirheettömän radan, ja yliaikaa tuli muutama sekunti. Muuri, pituus ja rengas sujuivat hyvin ja pujottelut myös. Hildan pahin ongelmakohta on edelleen puomi, joka on kontaktipuhdas ja varma, mutta vie paljon aikaa. Sijoituksemme tällä A-radalla oli 3. ja siitä saatiin hieno rusetti ja luita palkinnoksi :) Kuvakin on !

Toinen rata, jossa tuomarina oli Esa Muotka, oli pidempi, mutta omasta mielestäni edellistä helpompi ja mukavampi ohjata. Ja tältä radalta taisikin tulla kaksi nollaa makseille.

Rata meni Hildan kanssa muuten virheettömästi, mutta kolmen ensimmäisen aidan jälkeen neiti oli puomin kontaktilla vaikka minä olin menossa pujottelulle. Jotenkin sitä ei vaan hoksaa että nurmipohjalla koira liikkuu lujempaa ja tällä toisella radalla olin muutenkin kokoajan vähän jäljessä. Muuten rata oli siis virheetön ja Hilda reippaampana siinä puomillakin :)

Tyytyväinen olen ja lisää kisoja vaan metsästämään, ei taas kaukana olleet ne ihan oikeat nollat !

Ja yks level completed tapaus oli myös nuo Hildan pujottelut, molemmilta radoilta oikein hienot ja itsenäiset pujottelut !!

Vuoden 2011 tavoitteet ja muutama videopätkä

2011-01-09T17:16:00.003+02:00

Täällä taas !

Joulun aika vietettiin koirien kanssa kotona ja uuden vuoden yön menoistakin selvittiin ilman kummempia katastrofeja, meidän koirista kun kukaan ei oikein tunnu edes huomaavan pauketta.

Nyt on sitten uusi vuosi ja uudet kujeet, joten minäkin (kun muutkin), taidan listata hieman tyttöjen tavoitteita ja treenisuunnitelmia tulevalle vuodelle.

Ensin vaikka Hildan 2011 tavoitteet

- TK1, siitähän ei enää paljoa puutukkaan

- Edeltävän sivussa tarkkuutta jääviin liikkeisiin !

- Edes alkeellinen noudon oppiminen. Naksuttimen avulla Hilda suostuu koskettamaan kapulaa ja irtoamaan kapulan luokse, mutta varsinaisesta noudosta tämä kaikki on vielä kaukana. Toivottavasti kuitenkin apua ja oppitunteja saadaan tähänkin juttuun lähiaikoina.

- Avoimessa luokassa starttaamisesta en sano vielä mitään, mutta kyllä nekin liikkeet tämän vuoden aikana kerrataan ja loppuun kasataan. Luoksetulo ja hyppy AVO-malliin pitäisi olla kunnossa, mutta kaukokäskyjä pitänee vielä hinkata

- Agilityssä jatketaan treeniä ja kisaamista maxi-1 luokassa, eikä nyt hirveitä odotuksia tämän suhteen ole. Kunhan meillä on kivaa :)

- Luonnetesti

- BH-koe hieman ehkällä tänne loppuun. Jos johonkin BH:seen tähtäävään treeniin eksytään, niin miksipä ei sitten kokeeseenkin.

Sitten Myyn 2011 tavoitteet

- Pennukkatokoa jatketaan vähän isompien koirien jutuiksi, seuraamista pidempiä pätkiä ja myös jo isojenkoirienmalliin paikallaoloja. Ja jäävien alkeita myös. Starttaamisesta edes mölleissä tämän vuoden aikana en osaa vielä sanoa mitään.

- Agility aloitetaan varsinaisesti huhti-toukokuussa ja siihen asti rääpäle saa kulkea mukana Hildan treeneissä pelleilemässä ja tottumassa esteisiin ja toisiin koiriin :) Tavoitteena opetella yksittäiset esteet hienoiksi ja tietysti kesällä varmaan jo pidempiäkin pätkiä. Möllikisoihin osallistumisesta en uskalla sanoa vielä mitään, mutta kovasti olisi hinkua. Myy on huippu harrastuskaveri ja ehtiihän se tulla kisaikäiseksikin 2011 aikana !

- Lähinäyttelyt varmaan kolutaan aikalailla läpi ja kauempanakin käydään jos tilaisuus tulee

Loppuun lupaan lisätä torstailta 6.1 muutaman Myyrämäisen videopätkän, jahka ehdin käymään toisella tietokoneellamme !

Samana päivänä Myy myös mitattiin ja neidin korkeudeksi saatiin 32.5cm !

Hyvää Joulua !

2010-12-19T22:14:00.003+02:00

Mukavaa Joulun aikaa kaikille lukijoillemme !

Koirat jäivät nyt joululomalle, mutta itse saatan vielä kirjoitella ensivuoden suunnitelmia ja tavoitteita.

OKK:n tokokoe ja treenijuttuja

2010-12-12T17:19:00.002+02:00

Tänään 12.12 käytiin Haukiputaalla OKK:n kisoissa tokostelemassa.

Tuomarina oli Päivi Lamminen ja Hildan tulos ALO1, 169.5 pistettä ja sijoitus 2/8.

Tässä pikaiset kootut selitykset liikkeistä:

Luoksepäästävyys 10

Paikallamakuu 9½ (Hilda kuulemma oli liikuttellut tassujaan)

Seuraaminen kytkettynä 10

Seuraaminen taluttimetta 9½ (vähän väljät oikealle käännökset)

Maahanmeno 9 (vähän kädellä vaan vihjasin että pitäis mennä makuulleen)

Luoksetulo 9 (Hilda juoksi muhun pahki kun oli liian iloinen)

Seisominen 0 (se istui, en huomannut että olisin voinut toisenkin käskyn antaa)

Estehyppy 9 (vähän kauas esteestä meni seisomaan)

Kokonaisvaikutus 10 (koira kuulemma työskentelee iloisesti ja on hyvässä kontaktissa. Erikoiskehuja loistavasta seuraamisesta)

Hyvä päivä sattui olemaan Hildalla, kun itse en aamulla ollut edes varma, että haluanko lähteä kokeeseen.

Olen tyytyväinen.

Itsenäisyyspäivänä 6.12 ja sitä edeltävänä sunnuntaina 5.12 agilitysteltiin halleissa. Pujottelu, vinot hypyt & hyppytekniikka ja keinun kontaktit taisivat olla molempien treenien aiheena. Pujot sujuu treeneissä jo tosi hyvin, mutta kisoissa jännitän vielä niitä liikaa ja jarrutan Hildaa hieman.

Kuvia ja ratapiirrustuksia myöhemmin !

Jyväskylä KV ja agilitysiä

2010-11-23T11:45:00.003+02:00

14.11 Pyörähdettiin Jyväskylässä kolmen koiran voimin ja nauhoja tuli vaikka minkä värisiä.

Itse esitin Junnun, AVO EH1 ja ihan mukava arvostelu. Junnu on aikaisemmin ollut hieman arka joten erityisen tyytyväisiä olemme Junnun käytökseen. Tuomari Bo Skalin sai ihan rauhassa kopeloida pojan hampaista hännänpäähän saakka ongelmitta. Arvostelu myöhemmin.

Toisena lagottona meidän tiimistä mukana oli Fanni, Hildan ja Junnun aakkospennuista Amerindia.
Fannin tulos oli Jun H, joka tuli meille suurena yllätyksenä, sillä oikeasti Fanni on hienompi kuin vanhempansa. Nyt jäämme innolla odottamaan tulevia näyttelyitä tälle kaunottarelle, jonka turkki ainakin Jyväskylässä oli vielä hieman vaiheessa.

Kolmantena koirana 'meltä' mukana oli amerikancockerspanieli Iitu, jonka tulokseksi hieno JUN EH. Iitullekin vain turkkia lisää ja uusia missikisoja metsästämään.

Viime lauantaina 20.11 pyörähdettiin Hildan kanssa Haukiputaalla agilitysissä.
Hildan siirto makseihin muutama viikko sitten tuli itselleni vähän järkytysenä, mutta hyvin taipuivat maksiaidat ja muurikin. Mielestäni rata oli kohtalaisen hankala ykkösluokan radaksi ja suora keinulta putkelle aiheuttikin kohtuullisen paljon lentokeinuja. Nollia ei makseissa tullut yhtään.
Hildan osalta rata meni ihan hyvin, rv 10 ja lopullista aikaa en edes käynyt katsomassa. Ensimmäinen vitonen tuli, kun Hilda ei irronnutkaan putkelle, koska en ohjannut riittävän tarkkaan ja toinen pujotteluilta, kun en Hidastanut tarpeeksi ja Hilda puikkasikin keppien toiseen väliin. Muuten rata meni sujuvasti ja kontaktit oli reippaat ja tarkat.

Kuvia ja ratapiirrustuksia myöhemmin.

Kaikenlaista monenlaista

2010-11-07T21:06:00.010+02:00

No, jopas on taas viikko vierähtänyt päivittämättä ja tiesvaikka mitä ollaan touhuttu !

Maanantaina Myy tottisteli Raahessa, toisten koirien ohituksia ja tokohyppyä yhdellä lankulla :)

Myyn katsekontakti on liikkeessäkin hyvä, vaikka mitään varsinaista seuraamista en vielä ole lähtenyt rakentamaan. Vähän piti välillä haukkua nuorelle lapinkoiraurokselle. Hypyn Myy on hoksannut jo aiemmin ja pomppaa kivasti.

Ennen kenttätreeniä käytiin Raahen Citymarketin pihalla katselemassa ihmisiä ja ostoskärryjä, mutta eipä moiset Myytä häirinneet.

Torstaina Myy tottisteli ohjatuissa arkitokokurssilla. Liikkeessä kontaktia jälleen ja käytin namin lisäksi ketunhäntäpalkkaa, mutta Myy ei siltikään ylikuumunut, josta olen onnellinen. Lopuksi myös hieman paikalla istumista, sujui häiriöstä huolimatta hyvin.

Lauantaina Hilda starttasi KAS:n kisoissa Oulussa. Hilda meni kilpailun ulkopuolisena nollakoirana, sillä tuomari Minna Väyrynen mittasi hänet virallisesti maxiksi.

Rata mentiin kuitenkin siis medinä ja tulos oli 0, ratavirheetön siis. Aikaa en koskaan saanut tietää, mutta omasta mielestäni aika oli hyvä.

Rata oli kaiketi helppo ja oikein mukava, mitä nyt estevälit olivat hieman pitkiä. Tykkäsin kovasti :)

Myös sunnuntaina lähdettiin nollakoiraksi mediluokkaan Ouluun. Sunnuntain tulos 5, kun toin Hildan liian lujalla vauhdilla pujottelulle ja Hilda meni toiseen väliin. Aloitin pujon alusta ja meni hyvin. Rata oli näin huomattavasti vaikeampi kuin lauantaina, mutta ihanneaikaan pääsimme hyvin.

Ratapiirrokset viikonlopulta tulee myöhemmin kunhan reipastun.

Hetkeksi ehdin lauantaina jo masentua ja järkyttyä Hildan maksiudesta, mutta tänään sunnuntaina lähdinkin kisojen jälkeen vielä treeneihin ja siellä Hilda meni aitoja ja renkaan maksikokoisena, jotka eivät tuottaneet ongelmia. Tästä ilostuneena ilmoitin Hildan OKK:n kisoihin 20.11 maksi ykkösiin, vaikka maksikokoinen muuri hirvittää aika paljon.

No, oppia ikä kaikki, niinkai sanotaan.

Loppuun kuvia kuluneelta viikolta

Myy istuu hangessa

Myy ja Edi

Junnun ja Siirin poika Edi (ihan komia niin kauan ku hampaita ei katota ;D)

Hyyrynen

Junnu toivottaa hyvää Halloweenia ! Oikeasti se leikki Myyn kanssa.

Juoksu loppui ja kokeessakin käytiin

2010-10-23T17:17:00.003+03:00

Hildan juoksu on siis vahdoin onnellisesti ohi ja tänään käytiin Haukiputaalla OKK:n järjestämässä tokokokeessa. Tuomarina oli Marko Puranen.

Hildan tulos tältä päivältä ALO2. Muuten kaikki sujui hyvin oman tasomme mukaisesti, mutta esteen yli hypättyään Hilda päätti poistua kehästä tervehtimään äitiä ja tulla sitten jatkamaan koetta.

Tässä liikkeitten tulokset ja kootut selitykset:

Luoksepäästävyys 10 (Hilda nousi seisomaan, mutta oli iloinen ja heilutti häntää tuomarille niin ei tullut miinusta)

Paikallamakuu 10

Seuraaminen kytkettynä 9 (vähän väljät oikealle käännökset)

Seuraaminen taluttimetta 9 (vähän väljät käännökset, kontakti tässä kuulemma parempi kuin edellisessä)

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0 (koira istui, jota en itse huomannut ja en sitten myöskään karjunut käskyä uudelleen. Ihan oma mokani, muutenkin sanoin käskyn liian kevyellä äänenpainolla)

Luoksetulo 10

Seisominen seuraamisen yhteydessä 9½

Estehyppy 0 (Hilda poistui kehästä hypättyään)

Kokonaisvaikutus 9 (kuulemma hyvä yhteistyö ja koira osaa teknisesti paljon ja tekee iloisesti, tuomaria harmitti kovasti nuo pari vahinkonollaa)

Omasta mielestäni tuomari oli rehellinen ja mukava, mielellään menisin hänelle toistekkin.

EDIT

Myös Myy tottisteli tänään helppoa istu-paikka-sivulle-juttua ja istu-paikka-juttua, ennakoinnin välttämiseksi. Tyttö keskittyi hienosti ja söi mielellään nakkia ! :)

Tottelevaisuuden alkeita ja match show

2010-10-16T20:03:00.005+03:00

Torstaina alkoi tottelevaisuuskoulu Myyn kanssa. Ensimmäisellä tunnilla opiskeltiin perusjuttuja kuten katsekontaktia, istumista ja rauhoittumista. Teoriaosuutena puhuttiin reuhoittumisen tärkeydestä ja oikea-aikaisesta palkkauksesta :) Myös Hilda kävi tokokentällä ottamassa kisamaisen luoksepäästävyys-harjoituksen.

Tänään sunnuntaina käytiin mätsärissä Haukiputaan OKK-areenalla. Myy ja Hilda olivat mukana. Humiseva halli ei koiria kummemmin ihmetyttänyt ja muutenkin molemmat käyttäytyivät oikein mallikkaasti.

Ensin kehään meni Myy, joka todella yllätti. Kaikki meni juuri päinvastoin kun olin ajatellut. Myy liikkui hienosti narun päässä, eikä juuri pomppinut, mutta seisominen oli Myyn mielestä ihan liian tylsää. Kehäkaverin kanssa olisi ollut kivaa leikkiä. Kuitenkin olen tyytyväinen Myyn käytökseen. Tuomari mainitsi Myystä hyviksi puoliksi ainakin hyvän purennan ja isot lihakset, johon minä totesin että 'kasvaa kai ne lihakset kun päiväkausia riehuu isompien kanssa'. Myy sau sinisen nauhan ja sinisten pentujen kehään en enää mennyt, sillä lähdin Myyn kanssa mätsäriin hakemaan vain sille mukavaa kokemusta, enkä siis tahtonut väsyttää sitä turhaan.

Myyn jälkeen kehään meni Hilda, joka sai punaisen nauhan. Punaisten kehässä taso oli kova ja yllätyin, kun tuomari sijoitti meidät punaisten kolmanneksi. Palautetta Hilda sai iloisesta liikkumisesta ja muutenkin enimmäkseen luonteestaan :) Hilda sai myös kivoja palkintoja, joista lelun ja luun Myy omi itselleen. Tässä kuitenkin kuva Hildasta palkintoineen.

Ja loppuun vielä kuva Myyn pöytäharjoituksessa, jossa se oli kuin keinuhevonen

Myy 5kk ja treenejä

2010-09-18T19:01:00.012+03:00

Taas on hieman aikaa vierähtänyt edellisestä päivityksestä, mutta kuulumisia ei siltikään paljoa ole.

Tänään 18.9 Myy täyttää 5 kuukautta. Kuukausipäivän johdosta Myy pääsi ensimmäistä kertaa Hildan agilityyn muutakin kuin turistiksi.

Myy meni aitaa, jossa rima oli vain siivekkeen alalankun päällä, sekä putkea.

Aita oli Myyn mielestä hauska ja sen saattoi mennä namin kanssa hihnassa molempiin suuntiin muutaman kerran. Sitten käytiin myös keinun kontaktilla seisoskelemassa ja syömässä makkaraa.

Pienen tauon jälkeen lyhennettiin myös suora putki siihen mittaan, että Myy saattoi sen läpi juosta molempiin suuntiin. Ei pelottanut :)

Hilda meni treeneissä ratapätkää, joka helppoudestaan huolimatta tuotti pohdittavaa. Ainakin ohjaajalle..

Ensimmäisellä kierroksella Hilda hitaili puomilla (kun se putki siellä alla on niiiin hurja mörkö) ja meni omasta virheestäni väärään päähän putkea 7. Toisella kierroksella rata oli puhdas ja aikakin parempi :)

Muutama tunti treenien jälkeen otin vielä pihalla vähän tottista.

Liikkeestä seisomaanjääminen on ollut Hildalle ALO-liikkeistä ainoa ongelma, jota on nyt lähdetty korjaamaan.

'Seiso' käskyllä Hilda kyllä pysähtyy, mutta lähtee valumaan perääni. Tämän luulen johtuvan siitä että näyttelyremmissäkin sanon kehässä käskyn 'seiso' jonka jälkeen lähdetään sitten yhdessä liikkeelle taas.

Vaihtoin käskyn ja nyt meillä sanotaan siis 'jää'. Otin nopeita takapalkkoja ja sitten yhden palkattoman kokonaisliikkeen ja hyvin jäi ! :) Ehkä tämä ei sittenkään ole kokeessa se kuuluisa 'nollaliike'.

Hyvien jäämisten jälkeen otettiin naksulla vähän kosketuksia noutokapulaan ja muutama pito. Vietti laski äskeisestä niinkuin lehmän häntä, mutta naksusta eteni kapulalle kivasti.

Loppuun pitkä luoksetulo ja namipalkka ;)

Maistuupa muoviselta...

Kauanko vielä?

Myös keskiviikkona 15.9 olimme Käpiksen treeneissä, harjoituksena kisamainen rata. Rata oli kolmosluokan radan alkupätkä, johon meille otettiin 11 estettä :) Tässä ryhmämme tulokset kahdelta kierrokselta:

Hilda rv5/38.75

Mysti rv20//47.03

Daimon rv10/34.89

Kiitsi rv5/34.25

Hilda rv0/35.61

Mysti rv35/53.44

Daimon rv10/20.85

Kiitsi rv15/35.44

Myy ja ystävänsä ketunhäntä.

Pikkuinen lenkkeilijä.

Puppanat !

Limingan ryhmiksiä ja kotitottista

2010-09-05T19:41:00.011+03:00

4.-5.9 Vierähti Limingan näyttelyissä Myyn kasvattajan kanssa.

Kehässä kanssani oli jo 12 vuotias jackrussel uros Danzey.

Lauantaina Danzey sai ERIn ja oli ROP-veteraani. Tänään sunnuntaina EH.

Tänään 5.9 aktiivinen koirapäivä näyttelyn jälkeenkin.

Myyn ja Hildan metsälenkkikaveriksi tuli lagotto romagnolo poika Edi, joka on siis Junnun jälkeläinen.

Edin kanssa teimme reippaan metsälenkin ja sitten vähän tottisteltiin. Myy harjoitteli näyttelypönötystä.

Tässä muutama kuva Edin, Hildan ja Myyn touhuista:

Myy pönösteli..

Ed tottisteli..

...tottisteli...

...loikki...

..ja tottisteli ! Reipasta, eikö?

Hildakin tottisteli ihan pikkuisen...

..mutta enimmäkseen vaan murnotti...

...seuraili...

.. ja lopulta myös pönötti :)

Hildan ja Myyn kuvista suurkiitos Martalle !!

Treenit ja Kiimingin möllit

2010-08-23T12:01:00.002+03:00

18.8

RKK:n keskiviikkotreeneissä käytiin paikkaamassa poissaolijoita. Hilda oli reipas ja hyvä, vauhtia oli jopa A-esteen kontaktivirheeksi asti. Ratapiirrustukset myöhemmin.

21.8

Mölliagility Kiimingissä, luokka kilpailevat.

Rata oli kohtuullisen helppo ja sää loistava, +18 ja ei turhaa aurinkoa.

Radalta piirrustus ja video myöhemmin.

Tulos: 5 virhepistettä putkelle kiellosta, aika hyvä. Sijoitus 3.

Kaikenlaista monenlaista

2010-08-16T18:57:00.009+03:00

Lauantaina 14.8 kävimme rata- ja kontaktiestetreeneissä kiemurtelemassa muutaman koukeron ja pujottelemassa, tässä kuva sieltä:

Harjoituksen 1-12 Hilda meni moitteettomasti ja pujottelutkin toimivat. Takaaleikkaus esteelle 4 oli hieman tönkkö, mutta muuten toimi hyvin.

Harjoitukseen A-F Hilda väsyi kuuman sään vuoksi ja pujottelut tökkivät hieman avokulmasta. 0-kulman putken suu löytyi kuitenkin helposti ilman minun apua.

Tänään 16.8 tokosteltiin pihalla ALO-liikkeitä osissa ja kokonaisina. Paikallamakuu n. 2min onnistui hyvin, samoin luoksetulo ja liikkeestä seisomaanjääminen. Seuraamisissa hain käännöksiä. Vasemmalle käännöksessä kontakti säilyy ja käännös on hyvä. Täyskäännöstä ja oikealle käännöstä täytyy vielä treenata tiiviimmäksi. Perusasennot hyviä.

Sitten muutamia kuvia viimepäivien touhuilusta !

Myy näki perhosen...

...pönötti vapaalla...

...ja söi luuta onnellisena.

Hilda pönötti maitolaiturilla.

Ja loppuun kuva Iitusta Kuopion KV-näyttelyssä

No oho..

2010-08-09T21:50:00.004+03:00

Taas on jäänyt pariviikkoa bloggaamatta omalomani takia.

Mökillä kuusamossa pyörähdettiin lähemmäs viikon päivät ja itse kävin Helsingissäkin, joten koirat ovat myös lomailleet treeneistä.

Myyn kanssa alkeistottiksia ollaan toki tehty kotona ja likka menee jo hienosti maahan. Kontakti on myös kohdillaan ja tänään hihnassa sain irti alkeellisen pätkän seuraamistakin :)

Näyttelyremmin päässä Myy pönöttää jo oikein mallikkaasti, mutta liikkeitä ei olla vielä harjoiteltu. Torstaina suuntaamme Raaheen näyttelytottumusharjoituksiin ja toivotaan, että siellä olisi pöytä, niin sitäkin voisi harjoitella. Myy on nyt saanut seisoskella vain kuistin pöydällä :D

Tänään kävimme Hildan kanssa pitkästä aikaa Raahessa agilityssä. Treeni oli pujottelupainotteinen, joten aloitimme treenin avokulmasta pujotteluilla ja minä itse koiran ja keppien vasemmalla puolella. Näin päin on Hildalle ehdottomasti vaikeampi, vaikka ensimmäisen välin se löytää jo hyvin itse.

Itse treenikoukerona oli 10 esteen pätkä, joka Hildan kanssa mentiin kahteen kertaan, tässä kuva:

Ensimmäisellä yrittämällä aidan 2 ja pujottelun 3 väliin tuli aika pitkä kaari, sillä käskytykseni oli myöhässä ja Hildan vauhti liian kova. Myös pujotteluitten alku oli Hildalle vaikeampi.

Lisäksi jostain syystä Hilda rikkoi A-esteen alastulokontaktin, eikä irronnut erillisellä kierrä-käskyllä aidan 8 taakse.

Toinen kierros meni puhtaasti pujotteluineen ja varmistin A:n kontaktin, jolloin Hilda oli tarkempi ja otti myös kierrä-käskyn reippaammin.

Rata-ja kontaktiestetreenit

2010-07-24T20:00:00.003+03:00

^Tuollainen rata oli testissä tänään, kuulemma kisojen C-rata mutta putken 11 paikalla oikeasti A. Kantajia ei vaan ollu tarpeeksi niin ei saatu A:ta siihen.

Hilda meni +18 asteen säällä reippaasti ja pujottelutkin ok :) Putkelle 11 ei irronnut niin hyvin kun olisin olettanut joten tehtiin siinä takaaleikkauksen sijaan joku ihme koukero.

Pituushyppy oli kerrankin se oikean mittainen, n. 120cm ja hyvin Hilda muisti venyttää. Kontaktit ok jälleen.

Agilityjä sieltä, täältä ja tuolta

2010-07-19T22:58:00.006+03:00

Tänään Käpisteltiin.

Ratatreenien merkeissä kaahattiin rataa, joka sisälsi kaikkia esteitä. Hilda on saanut paljon varmuutta kepeille ja kontakteille, ainoa pikkuvirhe oli omani, ohjasin huolimattomasti putkelle niin Hilda jäi katsomaan mua kysyvästi 'ai että minne piti mennä'.

Pujottelut siis jo tosi hienosti ja virheittä, ja käsittääkseni aikakin oli ihan hyvä? Satu sanoikin että 'sitten vaan virallisia kisoja etsimään' mutta tuskin vielä, pitää katsoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tästä treenistä videomateriaalia tulossa kunhan saan kameran toimimaan.

Piirustus:

17.7 lauantaina käytiin Kiimingissä epävirallisissa agilitykisoissa

Lämmintä oli +30 ja päivä vietettiin suorassa auringonpaisteessa. Hildan kanssa menimme ProMöllit-radan, jossa oli kaikki esteet. Pujotteluilta tuli virhe joten otin ne alusta ja aikavirhettä muutama sekunti. Sijoitus medeissä oli 1. ja koko luokassa 2.

Tässä video ja piirustus:

Piirrustuksesta puuttuu sitten 7. pujottelun ja 8. putken välistä yksi aita !

Ja sit viel muutama kuva kisoista ! Kastehelmi kuvasi !

Agilityä

2010-07-12T22:40:00.005+03:00

Kannattipa lähteä tänään käymään käpiksessä iltatreenissä. Kirosin, kun päivällä kotona oli +29 lämmintä ja ei tuullut yhtään, että en lähde.

Ennen kahdeksaa illalla lämpö laski vähäsen ja lopulta merenrantakentällä lämmintä oli +22 ja kova tuuli. Erittäin mainio treenisää, ei edes paarmoja !

Treeneissä kivointa oli se, että porukkaa oli vähän ja ohjaajia kaksi. Hilda ainoana medinä aloitti pujottelutreenistä, ensin pelkät pujottelut ja sitten eri kulmista eli aitojen takaa.

Tavallisen kepittelyn Hilda meni ihan loistavasti, kun ohjasin vasemmalta. Oikealta homma takkusi hieman, mutta oikeastaan kaikki oli vaan kiinni mun vastaisen käden toimimattomuudesta.

Noita mentiin ja kaikista ohjaus molemmilta puolilta. Helpoiten meni avokulma ja koira vasemmalla.

Toisena harjoituksena oli välistävetoja, jotka olivat helpompia kuin luulin. Ensin Hilda meni minun hartialinjan mukana ja hyppäsi keskimmäisen aidan väärältä puolelta. Toisella kerralla oli kuitenkin ok. Vauhti Hildalla oli tässä hitaampi, kun asia oli uusi.

Loppuharjoituksena oli ilmeisesti joidenkin eilisten kisojen ykkösradan alkukuvio, jota ohjattiin muutamalla eri tavalla. Jaakotuksen avulla Hilda hidasteli ja oli hypätä aidan 5. takaisinpäin, joten tie putkelle oli mukavin ottaa välistävetona.

Kaikenkaikkiaan treeni oli oikeinkin mukava ja varsinkin yksilöllinen pujokulmien kertaus teki meille oikein hyvää. Hildassa oli vauhtia ja välistävedot tuntui mukavalta pitkästä aikaa.

Myös Myy oli mukana Käpälämäessä, se istuskeli kiltisti boksissa katsomassa isompien treeniä, ja välillä kävi hieman hihnakävelemässä ja istuskelemassa kentän reunoilla.

Oulu KV ja treeniä

2010-07-11T13:00:00.003+03:00

Oulu KV 10.7

Olipas mukava mutta kuuma päivä. Lagottokehällä tuli pyörittyä, siellä Lyyti SERT ja vara-cacib ja Nella JunEH :) Lisäksi esitin saman Nellan kennel Fungon kasvattajaluokassa.

Näyttelypäivän jälkeen kävin tuttavan autotallissa kaivelemassa eläinkaupan jäämistöä ja mukaan tarttui Hildalle ruskea panta ja lyhyt remmi, sellainen tokoon sopiva :) Lisäksi ostin noutokapulan, että voidan kotonakin ottaa kosketuksia kapulaan.

Illalla kun sää viileni käytin Hildan kävelyllä ja otin muutaman luoksetulon. Hilda tuli reippaasti ja iloisesti, mutta virtaa oli hieman liikaa, niin perusasentoja jouduin hieman korjaamaan.

Kotipihalla sitten otimme naksuttimen avulla muutamia kosketuksia uuteen kapulaan. Perusasento- heitin kapulan - etenemiskäsky - Hilda koskee kapulaan - naks- namipalkka.

Kolmannella kerralla kapula lensi kauemmas, Hilda lähti aggressiivisesti ja otti kapulan hampaisiin. Siihen oli hyvä lopettaa. Iltaruokaa annoin reilusti vähemmän, sillä käytin namipalkkaa aika reilusti.

Myöhemmin illalla, n. klo 23 lähdimme jäljelle. Mukana oli Myy, Junnu ja Katjan saksanpaimenkoira Riina.

Tein Myylle jäljen makkaralla, n. 15 askelta. Alkuun paalulle ja loppuun reilusti namia, muihin jälkiin 2-3 palaa (Myyn iltaruoka).

Katja kokeneempana ajoi jäljen Myyn kanssa. Autosta otettaessa kävi pissalla ja rauhoittui äkkiä. Myy on niin pieni, etten ole varma huomasiko se alussa olevaa merkkipaalua, mutta rauhallisesti se lähti jälkeä ajamaan. Nokka tuhisi ja keskittyminenkin riitti yllättävän hyvin. Viimeiset 5 askelta meni hieman heikommin, sillä Myyllä ei ollut enää nälkä, mutta innokkaasti se silti nuuskutteli. Pian varmasti kokeillaan uudelleen ja sitten muistan antaa päiväruokaa vähemmän !

Myös Junnu ajoi jälkensä, n. 20 askelta, ensikertalaiseksi moitteettomasti ja Riina vanhana kehäkettuna ilmaisi esineitään ja teki sellaisia ihmejuttuja, joista me aloittelijat ei ymmärretä vielä mitään :)

Loppuun muutama kuva Myystä

Kuvia mereltä

2010-07-02T22:47:00.002+03:00

Myy...

...uiskenteli Pohojanlahdessa.

Rannalle oli saapunut myös herra Tuulimyll, joka pyöritteli myös korviaan. Ja Myy matki.

Hilda istuskeli...

...juoksi kepin kanssa...

... murisi.

Myy märkäressukka.

Me Naiset.

Kurttukerttu, selkäkin notkolla kun on niin iso maha.

Möllejä vain

2010-07-01T22:21:00.003+03:00

Mölliagilityt Oulussa ja meillähän Hildan kanssa oli mukavaa !

Rata oli kohtuullisen helppo, 19 estettä ja vaikeimmat oli otettu pois. Hilda kulki kivasti ja kuuntelikin sopivasti. Rata mentiin ilman palkkaa ja loppusuoran jälken namipalkka, kun paikalla oli niin paljon koiria etten kehdannut siellä alkaa lelua heittelemään.

Muistaakseni virheitä tuli parilta aidalta, olin Hildaa liian edellä niin se pudotti esteet tai kiersi esteet, en edes tiedä mitä tapahtui.

Eniten ylpeä olen kuitenkin ajastamme, ihanneaika radalla oli 55 sekuntia ja meidän aikamme oli -14 :) Hilda oli reipas !

Lisää juttua tännekin kun saadaan Marjolta videot.

Kuvia vain...

2010-06-28T15:01:00.010+03:00

...kun mitään ei olla tehty.

Hildan kanssa käytiin agilityssä viikko sitten, irtoiltiin putkiin ja takaaleikkailtiin. A-esteen alastulokontakti hömppäili joten sitä hiottiin vähäsen. Lisäksi pitkästä aikaa pituushyppy, keinu ja rengas, kaikki ok. Hilda tykkää renkaasta.

Myyn kanssa ollaan harjoiteltu katsekontaktia, istumista ja yksinjäämistä. Myy odottaa kiltisti boksissa eikä juuri vingu.

Juhannus meni kotosalla grillaillessa, ja tässäpä muutama kuva:

Myy leikki mutasotaa Junnun kanssa...

... sillävälin kun Hilda vahti uskollisesti grilliä.

Sitten pönötettiin...

... pönötettiin...

...ja lopuksi leikittiin !

Pönötyshommat oli Myyn mielestä aika naurettavia.

Pusipusi.

Kuvista kiitoksia Marjalle ja Kaarinalle !

"Nimi taitaa olla sitten ikuisesti myytti..."

2010-06-15T10:49:00.009+03:00

No huhhuh, eilen oli niin kiireinen päivä, etten joutanut juuri romaania kirjoittamaan, mutta nyt korvataan eiliset ja kertoillaan tarkemmin!

Eilen illalla (14.6) tultiin kotiin kahdeksan aikaan, ja kuinkas sattuikaan, meillä oli vieraita. Pentu haisteli omat perheenjäsenet ja vieraatkin erittäin reippaasti, koska eihän mistään voisi tietää, ketkä kuuluvat omaan laumaan.

Kun vieraat lähtivät, otettiin isot hurjat kiharakoirat sisälle.. Hilda näytti heti lapselle kaapin paikan ja siirtyi sitten tarkkailemaan tilannetta kauempaa..

Junnun kanssa lapsi riehui koko illan ja aamulla jatkui. Välillä leikki menee aika rajuksi, niin pitää käskeä Junnu maahan, se kun painaa ainakin kymmenen kertaa yhtäpaljon kuin pentu.

Yöllä käytiin pissalla kerran kahden aikaan ja sitten saatiinkun nukuttua melkein seitsemään :) Ajattelin ensin nukkua lattialla, mutta eipä lapsi protestoinut, vaikka kiipesin sängylle loppuyöksi.

Tänään homma jatkuu eiliseen malliin; riehutaan, nukutaan, syödään ja sama aina alusta. Toinen kissa tavattiin myös, jota pentu lähestyi hieman ujosti ja yritti nuolla kissan naamaa.

Ruokahalusta pennulle pitää antaa arvosanaksi 10+, sekä kuivaruoka, että liha ja viili maistuu ! Myös isoja naudannilkkoja on mukavaa järsiä.

Nimestä mainittakoot, että eilen se oli Myy ja tänään se on Myytti. Kun Myy oli hieman vaikea sanoa niin ilmeisesti kirjaimet tulivat perään ihan luonnostaan. Ja eilen jo sanoinkin äidille, että "Se nimi taitaa olla sitten ikuisesti Myytti.." kun mitään hyvää ideaa ei heti tullut.

Nyt lapsi nukkuu rauhallisesti korissaan ja Hilda vartioi sohvalta. Josko minäkin ehtisin kohta ottaa pienet päiväunet..

Pentu tuli taloon !

2010-06-14T21:34:00.007+03:00

Automatka meni nukkuessa, samoin lyhyt varikkopysähdys kärsämäellä meni loistavasti. Panta ahdisti noin kaksi minuuttia, kunnes pentu sai lelun heiteltäväksi :) Kotona maailma näytti isolta ja kiharaiselta. Tässä muutama kuva päivältä:

Ja treenivartissa pyörähdeltiin

2010-06-03T20:35:00.002+03:00

Videomateriaalia kerrankin:

Kaarina ja Hilda

Minä ja Hilda.

Vähän meni aitojen välinen mutka pitkäksi ja tuliko joku rimakin alas??

Puomi, keinu ja pujottelut yksittäisinä.

Tottistelua

2010-05-30T17:44:00.002+03:00

Elossa selvittiin Oulun möllisköistä :)

Kotiintuomisina 162½ pistettä ja hieno ykköstulos. Sijoitus 4/10 ja tällä treenillä ei olis enempää voinut odottaakkaan ! Liikkeet sujui mukavasti, mutta liikkeestä seisomaanjääminen meni oman virheeni takia nollille, kun Hilda meni maahan. Tässäpä lopulliset tulokset:

Luoksepäästävyys 10

Paikalla makaaminen 10

Seuraaminen kytkettynä 8

Seuraaminen taluttimetta 9

Maahanmeno sauraamisen yhteydessä 8

Luoksetulo 10

Seisominen seuraamisen yhteydessä 0

Estehyppy 8

Kokonaisvaikutus 8½

Hihnaseuraamisessa kontakti tippui vähän käännöksissä ja pysähdyksissä annoin liian näkyvät pakotteet remmillä Hildalle. Hypyssä ja maahanmenossa lähti molemmista 2 pistettä tuplakäskyn takia (käsky + käsimerkki), ja hypyssä varsinkin tuo oli typerä virhe itseltäni.

Paikallamakuussa kaksi koiraa nousi ja lähti kävelemään, kumpaankaan Hilda ei reagoinut mitenkään. Siitä olen tyytyväinen.

Seuraamisissa kontakti oli hyvä ja säilyvä, ja häntä kuulemma heilui iloisesti. Liikkeet mentiin ilman palkkaa, joka aiheutti sen että käännöksissä kontakti vähän tipahteli.

Päivä oli hyvä aloitus meidän kisakaudelle tokossa ja tuomari oli tiukka, mutta mukava !

Tässäpä vielä kuvia päivältä, kameran takana ja henkisenä tukena meillä oli Kaarina !

Kotipihalla autossa :)

Ooteltiin luoksepäästävyystestiä

Maahanki piti mennä.

Remmiseuraaminen.

Tavitsuseuraaminen. Kertokaa toki mikä tuo mun kävelytyyli on?

Liikkeestämaahan.

"Ja sitten sen koiran kans pitäis treenatakkin joskus..."

Ja seuraavaks kotiin nukkumaan..

Koiratarhaa ja iltakylpy

2010-05-23T19:45:00.009+03:00

Hei taas ! Pakko päivittää vielä toisenkin kerran tänään, sillä asiaa on!

Koiratarhan rakentelu saatiin tänään hyvään vauhtiin, kun tolppia iskettiin linjalangan määräämiin paikkoihin ja verkkoakin kiinniteltiin jo jonkin matkaa.

Hilda toimi työnjohtajana ja itse heiluin akkuporakoneen varressa.

Tässäpä muutama kuva rakennuksesta:

Työnjohtaja...

... söi Nallen ...

... josta rangaistukseksi pääsi testaamaan tarhaa..

.. joka ei lopulta ollut paha juttu ollenkaan.

Virkaveli Junnu

Minä osaan porata.

Tarhanrakennuksen jälkeen käytiin Hildan kanssa lyhyehkö iltalenkki. Kotona nopea takkujenpoisto ja pesu :)

Liitelyä ja suunnittelua

2010-05-23T13:18:00.003+03:00

Hellurei ja hellät tunteet !

Lauantaina 22.5 käytiin Raahessa agilityssä, ratatreeni varustettuna puomilla, A-lla jonka alta meni putki, sekä pujottelulla, putkilla ja aidoilla.

Aluksi otin pujottelua yksittäisenä, kun vähän etukäteen hirvitti pujottelu radalla. Hilda pujotteli mallikkaasti ja etsi aloitusvälinkin ihan itse.. Ohjasin siis 'väärältä puolelta' ja silti toimi ihan hyvin.

Rataosuus meni muikeasti.

Jätin Hildan istumaan kahden aidan taakse, eli otin itse hieman etumatkaa, että ehdin valvomaan puomin kontaktit. Aluksi Hilda jostain syystä hieman arkoi puomilla, ilmeisesti taas vähän sekoittaa keinuun, kun ei ole aikoihin ollut molempia yhtäaikaa. Sitten mutkaputki jolle mentiin yllättävän kovalla vauhdilla. A-asteen alta menevä putki himotti Hildaa kovasti, mutta aalle rymyttiin silti sujuvasti ja kontaktit ok. Sitten kaksi aitaa ja pujottelut. Ensimmäinen väli löytyi mukavasti ja pystyin jopa ohjaamaan hieman kauempaa. Loppuun aita, se A:n alta menevä 'ihanaputki', keinu ja hypyt.

Vauhtia oli sopivasti, kontaktit ok ja pujottelukin parempi jälleen. Hiomista on kuitenkin vielä puomilla, varmuutta lisää, ja käskyn korostus, ettei Hilda sekoita keinuun. Ja pujotteluissahan on aina parantamista. Tyytyväinen olen silti :)

Kesän ja etenkin tulevien viikkojen suunnitelmat lienee tehtynä ja kohtuu aktiivista vaikuttaisi olevan, tässäpä hieman tapahtumakalenteria:

25.5 Möllitoko Raahe

30.5 Möllitoko Oulu

17.7 KV Ylivieska

24.7 KR Kemi

14.8 Ryhmis Puolanka

+ mukaan tungetaan agilityt pari kertaa viikossa, tottistreenit jos on ja mätsäreitä ehkä myös :)

ps. Pentu !

Pentuja ja agilityä

2010-05-17T22:49:00.005+03:00

Pikainen bloggaus tähänkin väliin :)

Sunnuntaina käytiin Kiuruvedellä äitin kanssa katsomassa parsonrussellin pentua ja näillä näkymin meille olisi sieltä tulossa sijoitukseen tyttönen kesäkuun puolenvälin tietämillä. Tyttöpentuja vapaana oli kaksi, joista kasvattaja sitten eläinlääkärin tarkistuksen jälkeen päättää, kumpi niistä muuttaa meille. Pidin molemmista pikkuisista kovasti ja neljän viikon iässä molemmat olivat normaalin kokoisia ja reippaita. Myös äitikoira Minni oli oikein mukava ja iloinen :)

Päivittelen tänne mahdollisimman pian uusia kuulumisia pennusta.

Sunnuntai-illan ratoksi trimmastelin ja pesin Hildan ulkona, sekä käytiin lenkillä ja tervehtimässä naapurin uutta sekarotuista.

Tänään maanantaina käytiin agilityssä uuden ryhmän mukana ensimmäistä kertaa ja treenit sujuivat parin viikon tauon jälkeen oikeinkin mukavasti.

Ensimmäisessä harjoituksessa oli pari hassua aitaa ja takaaleikkaus putkelle. Mentiin molempiin suuntiin kerran ja ensimmäisellä yrittämällä kaikki oikein. Kerrankin myös käskytin ajoissa ja vauhtia oli ihan sopivasti. Aidat olivat hieman normaalia matalammat, kun oli niin kuuma, että ei kehdattu kiusata koiria enempää.

Toisena ohjattuna harjoituksena oli lyhyt pätkä, jossa myös putki ja aitoja. Treenin tarkoituksena oli hijoa valssien oikea-aikaisuuksia sekä sitä, että koira seuraa kehon mukana oikealle esteelle. Teimme Hildan kanssa tämän harjoituksen viimeisenä, jolloin koira alkoi olla jo kuumissaan ja aika väsynyt. Itse sössin esteiden 3 ja 4 tulevan valssin, kun en tavallaan 'ehtinyt pois koiran tieltä', mutta muutaman toiston jälkeen meni kohtuullisesti.

Ja itsenä harjoituksena aita, putki, pujottelu, rengas ja pussi. Lisäksi otimme Hildan kanssa odotellessa tokohyppyä ALOkasluokan tavalla, toimi hyvin palkan kanssa ja ilman :)

Suunnittelua ja sairaslomaa

2010-05-03T18:34:00.009+03:00

Voihan pentukuume, tämä tauti mikä minuun on taasen iskenyt ! Tänään soittelin taas yhdelle kasvattajalle ja päädyttiinkin siihen lopputulokseen, että muutaman viikon päästä sitten matkaan pentuja katsomaan :)

Roduksihan päätyi loppujen lopuksi kuitenkin parsonrusselinterrieri, sillä se on hyvä harrastuskoira kompaktissa koossa. Edelleenkin haaveilen toki isommasta paimenkoirasta, mutta opiskelijaelämän aikana asuminen on niin epävarmaa (kun ei tiedä missä pienessä kopissa sitä joskus joutuu nukkumaan) että vielä en arvaa isoa koiraa mennä ottamaan.

Lisäksi parsonin kohtuullisen hyvä terveys vaikutti päätökseeni.

Hyväksi kakkoseksi rotumietinnässä jäi keskikokoinen pinseri, joka on noin lagoton kokoinen ja turkki helppohoitoinen. Myös pk-oikeudet pinseriltä löytyy, jonka vuoksi jossain vaiheessa se kiinnosti melkein enemmän kuin parson. Lopulta kuitenkin ajattelin että "onhan lagotoillakin peekkarioikeudet ja päivääkään en ole niillä kentillä kuitenkaan Hildan kanssa pyörinyt". Pinserikin saattaa jäädä haavelistalle, sinne mudin, karjakoiran ja kroatin sekaan.

Tämänpäiväisestä touhuilusta ei juuri ole sanottavaa, muutaman kilometrin metsälenkki tehtiin Hildan kanssa ja kamera oli toki myös menossa mukana, vaikka mitään kummempaa pönöttelyä ei jaksettukkaan harrastaa. Kotipihalla leikittiin vähäsen, jolloin kameran takana oli Nasu

Trimmattuna pönötyskin onnistuu paremmin !

2010-05-02T15:26:00.008+03:00

Niin, eilen sitten vihdoin ja viimeinen onnistuin parin viikon tauon jälkeen trimmaamaan ja pesemään tuon otuksen, joten nyt se taas on valkoinen ! Tänään käytiin metsälenkillä ja pitihän toki taas muutama kuva napata. Varsinaista treeniä ei tänään tehty, mutta kuvauksellisista syistä vähäsen paikallamakuuta, seisomista ja istumista. On meillä vaativat harjoitukset !!

Ja huomatkaa toki, että trimmattuna Hildallakin on ne kuuluisat takakulmat !

Tässä on ne takakulmatki:

2010-05-01T15:41:00.009+03:00

Hei taas !

Tänään tottisteltiin vesisateessa omasta kuumetaudistani huolimatta. Viilauksen alla oli lähinnä liikkeestä seisomaanjääminen ja siinä olikin yllättävän paljon korjailtavaa. Hildalla on jännä tapa tarjota siihenkin maahanmenoa aika usein, mutta sen luulen johtuvan siitä, että aikaisemmin se liikkeestä maahanmeno oli vaikeaa ja sitä treenattiin paljon.

Nyt ennen koetta täytyneekin siis alkaa ottamaan molempia liikkeitä sekaisin ja peräkkäin, että ero tulisi selväksi. Molemmissa seuraaminen pysyy hyvänä ja tiiviinä, sekä lopun perusasento tulee oikein, eikä Hilda ennakoi käskyä.

Tänään häiriönä meillä oli kentällä leikkivät lapset, joista Hilda ei kyllä välittänyt ollenkaan. Häiriön aikana otettiin paikallamakuu, noin 2min, joka meni hyvin, eikä Hilda pudottanut kontaktia. Häiriökoiran kanssa pitäisi treenata vielä muutaman kerran ennen koetta.

Myös tokohyppy pitäisi vaikka itse laudoista kyhätä, että sitä voisi muutaman kerran harjoitella.

Tottistreenin lisäksi otettiin koirista muutama pönötyskuva pihalla, vaikka molemmat olivat sateisen ulkoilun jälkeen märkiä ja takkuisia. Hildan trimmaan kenties tänään ja Junnu huomenna tai ensiviikolla :)

Talvesta selvittiin !

2010-04-30T11:37:00.003+03:00

Hei taas !

Koko talvena en ole blogia päivittänyt ollenkaan, josta reippaasti saa syyttää lukiota ja sitä etten ole tehnyt tuon koiran kanssa juuri mitään. Tottahan se on, että koulu ja työt pilaa harrastukset kokonaan.

Kuvassa Hilda ja Arttu aamiaisella, ei meillä koirat kerjää ;)

Agilityssä kuitenkin sutattiin koko talvi, vaikka kertoja oli aika vähän, kun muutamalla viikolla pakkasta oli melkein -30c ja lisäksi Hildan juoksu helmikuussa laittoi pakkotoukoa treeneihin. Kevätpuoli on kuitenkin ollut reippaampi kaikkien treenien kannalta. Agilytyssä ollaan käyty ja omasta mielestäni tuloksiakin on näkynyt. Hallikauden viimeiseen Johannan pitämään treeniin oli hyvä lopettaa, kun pujottelut ja 0-kulman putket mentiin vauhdilla eikä tökkimisiä tullut.

Toukokuun ajan on tarkoituksenamme treenata tokoa enemmän, sillä 30.5 on tokokoe Oulussa. Agilityt starttaa ulkokentällä uudelleen kesäkuun alussa. Tokon alokasluokkahan on Hildalle vanhaa tuttua juttua, joten tuskin me kuitenkaan paljon treenataan kuukaudessa, senverran kiireistä koulussa on.

Kesän suunnitelmia lienee muutamat näyttelyt loppukesästä, agilityn jatkuminen sekä A-pennuille kokoontumisajon järjestäminen heinäkuussa :) Kaikki pennut olisi mukavaa saada näytille, vaikka Sylvi, Taika ja Affe ovatkin kylässä käyneet muutaman kerran.

Muutto blogista toiseen !

2010-04-30T11:34:00.000+03:00

Hei vaan kaikille !

Hildan blogi muutti bloggeriin nyt ainakin väliaikaisesti, sillä minulla Hildan emäntänä ja kirjurina meni hermot tuon vuodatus-blogin kanssa. Syynä lähinnä sivuston hitailu ja se, ettei kuvien lisääminen onnistunut.

Vanha blogi löytyy kuitenkin täältä !